Järjestöt esittävät: Ilmastolakia on muutettava – hiilineutraalius ei vielä 2035

Ilmastopolitiikan lähtökohtana on järjestöjen mukaan oltava suomalaisten yritysten kilpailukyky ja työpaikat, omaisuudensuojan säilyttäminen ja energiantuotannon riittävä omavaraisuus.

Mukana esityksessä ovat Bioenergia ry, Koneyrittäjät ry, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, Sahateollisuus ry, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry ja Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC rf.

Sahateollisuus tiedotti asiasta 4.3.

Uudelleenarvioiti olisi luontevaa

Suomi asetti vuonna 2019 kansallisen hiilineutraaliustavoitteen vuodelle 2035. Tavoitetta ohjaa ilmastolaki, joka tuli voimaan vuonna 2022. Tiedotteen mukaan ilmastotavoitteiden ja arvioidun päästö- ja hiilinielukehityksen välinen ristiriita on uuden tutkimustiedon myötä kasvanut niin suureksi, että sille on perusteltua asettaa uusi aikataulu. 

Järjestöjen mukaan kansallista hiilineutraaliustavoitetta tulee tarkastella uudelleen niin, etteivät suomalaiset yritykset menetä kilpailukykyään sekä työntekijät työpaikkojaan.

Kansallisen tavoitteen uudelleentarkastelu on luontevaa, koska ilmastolakia säädettäessä päätettiin, että hiilineutraaliustavoite ja muut päästövähennystavoitteet arvioidaan vuonna 2025. Työ on jo käynnistynyt.

Maankäyttösektorin luvuissa muutos

Maankäyttösektorin nielujen laskentaperusteita on muutettu siitä, mitä ne olivat hiilineutraaliustavoitetta asetettaessa. Tiedot niiden huomattavasta kasvusta eivät olleet tiedossa ja nyt se vaikeuttaa tavoitteen saavuttamista. Metsien puuston vanheneminen on vähentänyt puuston kasvua ja kykyä sitoa hiiltä. Vuoden 2019 jälkeen hiilinielujen määrä on laskenut, vaikka hakkuut eivät ole nousseet (2019 vs. 2023).

Lisäksi toimintaympäristössä on tapahtunut muitakin oleellisia muutoksia. Esimerkiksi Venäjän aloittaman Ukrainan sodan myötä puuntuonti ja kaikki energiantuonti Venäjältä Suomeen loppui, mikä on lisännyt hankintaa kotimaasta. Energiapolitiikassa on korostunut huoltovarmuus ja omavaraisuus.

Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmassa olevan perusuraskenaarion mukaan vuonna 2025 metsämaan tulisi sitoa hiiltä 29,17 miljoonaa tonnia co2-ekv. Luonnonvarakeskuksen ennakkotietojen mukaan vuonna 2023 metsämaa oli päästölähde +1,12 miljoonaa tonnia co2-ekv. Metsäbiotalouden tiedepaneelin puheenjohtajan mukaan (12.2.) Suomen asettamat hiilineutraaliustavoitteet on arvioitava uudelleen nielujen osalta.

Epärealistista ilmastopolitiikkaa?

Jos edellä mainittua eroa metsämaan nielujen osalta yritetään kuroa umpeen lyhyessä ajassa, lähes ainoa nopeasti vaikuttava keino olisi asettaa hakkuurajoitteita. Näillä olisi negatiivinen vaikutus metsänomistajien omaisuudensuojaan ja valtiontalouteen. Rajoituksilla olisi negatiivisia vaikutuksia myös laajemmin teollisuudelle ja logistiikkasektorille. Ne aiheuttaisivat hakkuuvuodon Suomesta ulos muihin maihin.

Saha- ja selluteollisuudessa käydään ankaraa kansainvälistä kilpailua ja kyse on siitä, missä päin maailmaa tuotteet pystytään valmistamaan kannattavasti ja kilpailukykyisesti. Sahateollisuudessa suomalaisten toimijoiden kilpailijoita ovat esimerkiksi Aasian markkinoilla venäläiset ja kanadalaiset. Suomessa ei tule harjoittaa politiikkaa, jonka hyödyn muun muassa edellä mainitut maat ja heidän teollisuutensa keräävät niin viennin kuin työpaikkojen kautta.

Suomen kaukolämmön polttoaineista lähes 50 prosenttia on puupohjaisia. Nykyisessä epävarmassa turvallisuustilanteessa bioenergia tarjoaa omavaraisuutta ja tukee energian toimitus- ja huoltovarmuutta myös sähköntuotannossa. Bioenergiana käytetään sivuvirtoja, joille ei ole muuta teollisen mittakaavan järkevää ja taloudellisesti kannattavaa käyttökohdetta.

Logistiikan kilpailukyky varmistettava

Metsäisen sektorin toimeliaisuuden heikkeneminen vaikuttaisi suoraan myös tavaraliikenteen yrityksiin sekä koneyrityksiin.

Koronapandemia ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ovat korostaneet toimivan logistiikan merkitystä Suomelle. Eri tekijöiden takia yritysten logistiset kustannukset ovat kasvaneet. Tuoreimman Logistiikkaselvityksen mukaan logistiikkakustannusten osuus bkt:sta oli 12,5 % vuonna 2022, kun vuonna 2019 vastaava luku oli 10,7 %.

Logistiikkasektorilla käyttövoimamuutos pois fossiilisista polttoaineista vie aikaa. Raskaassa tavaraliikenteessä polttomoottori säilyy vallitsevana teknologiana ja diesel pääkäyttövoimana myös 2030-luvulla. Myös metsätyökoneet käyvät vielä pitkään moottoripolttoöljyllä.

Suomen merentakainen sijainti ja pitkät kuljetusetäisyydet päämarkkinoille johtavat siihen, että liikenteen päästövähennystoimenpiteet vaikuttavat Suomen ulkomaankaupan kilpailukykyyn enemmän kuin kilpailijamaihin. Suomen tulee tiedotteen mukaan  huolehtia siitä, ettei ilmastotavoitteisiin pyritä logistiikan ja liikenteen kustannustaakkaa kohtuuttomasti kasvattamalla.