Päämainos
Kaivostoiminta merialueilla huolestuttaa suomalaistutkijaa
19.09. 06:02

Kaivostoiminta merialueilla huolestuttaa suomalaistutkijaa

Belgialaisyhtiö etsii jo Namibian rannikolta timantteja ja Indonesiassa kaivetaan tinaa.

19.09.2022
Teksti Esko Lukkari

Syvänmeren kaivokset tekevät asiantuntijoiden mukaan tuloaan kansainvälisille merialuille. YK:n merenpohjajärjestö on linjannut, että jos jokin maa tahtoo ryhtyä hyödyntämään kansainvälisten merialueiden rikkauksia ja ilmoittaa olevansa toimintavalmis, kaivostoiminnalle luodaan yhteiset säännöt kahden vuoden kuluessa.

Tyynelle valtamerelle on jo tehty testikaivostoimintavarauksia niin paljon, että varauspinta-ala on lähes kymmenkertainen Suomen pinta-alaan nähden. Belgialaisyhtiö etsii Namibian rannikolta timantteja, ja Indonesiassa kaivetaan tinaa.

”Tätä valmistautumisen kahden vuoden aikaa on nyt jäljellä vuosi”, sanoo Itämeren suojelukomissio Helcomin ja Helsingin ylipiston tutkija Laura Kaikkonen Helsingin yliopiston 14.9. ulkaistussa jutussa, jossa lainataan Yliopisto-lehden 6/2022 artikkelia.

Meriekosysteemejä tutkivan Kaikkosen mukaan syvänmeren mineraalikaivosten ympäristövaikutuksia ei osata toistaiseksi arvioida. Hän on väitöskirjastaan asti tutkinut teollisen toiminnan meriekosysteemeille aiheuttamia riskejä.

Kanadalaisyritys haki lupaa Naurulla

Naurun valtio - tai pikemminkin Naurun nimissä toimiva kanadalainen suuryritys - ilmoitti jo kesällä 2021 halukkuutensa ryhtyä kaivostoimintaan merialueilla.

Kaikkonen sanoo yliopiston verkkojutussa olevansa huolissaan merialueilla mahdollisesti käynnistyvästä kaivostoiminnasta ja tutkijat ovat hänen mukaansa yleisestikin ovat hyvin huolissaan, koska tiedämme meristä niin vähän ja vielä vähemmän vedenalaisen kaivostoiminnan riskeistä.

”Ympäristövaikutusten arvioinnin tieteellistä pohjaa ei ole mahdollista luoda vuodessa”, Kaikkonen sanoo.

Syvänmeren kaivos ei olisi hänen mukaansa siistirajainen, pieni kaivostunnelin suu ulapan kätköissä. Jos mineraalipitoista kiviainesta kerätään, työ ulottuu pikemminkin lavealle kuin syvälle. Millaisista pohja-alueista olisi kyse, sitä Kaikkonen ei osaa edes arvata.

Laura Kaikkonen julkaisi kesäkuussa 2021 tiedelehti People and Naturessa artikkelin siitä, kuinka ihmiset suhtautuvat ajatukseen syvänmerenkaivoksista. Tutkimus pohjautuu verkkokyselyyn, jossa kansalaiset saivat verrata syvää merta koskevia ajatuksiaan ja arvostuksiaan muun muassa Antarktista koskeviin asenteisiinsa.

”Ihmiset kokevat tietävänsä merestä hyvin vähän, mutta 81 prosenttia vastaajista oli huolissaan ajatuksesta, että syvän meren alueille perustettaisiin kaivoksia. Moni uskoi tämän pelottavan tulevaisuudenkuvan toteutuvan”, Kaikkonen sanoo.

”Vaikka olen seurannut meribiologiaa tiiviisti, itsellenikin oli asiaan tutustuessa järkytys, miten ihmiset saavat hyödyntää merta. Arvokkaimpienkin ekosysteemien alueella - ja aivan erityisesti siellä - kalastetaan ”katsotaan miten käy” –asenteella”.

Trooleihin tarttuu ajoittain myös teollisuutta kiinnostavia vihjeitä luonnonvaroista.

Kalastuksen lisäksi meriä käytetään tuulivoimaloiden sijoituspaikkana sekä hiekan ja soran otossa. Matalilla meri- alueilla on lisäksi pienimuotoista kaivostoimintaa jo nyt.

”Kaivostoiminnan suhteen puheet ovat hurskaita, mutta epäilen vahvasti, voiko vastuullinen ja ympäristövahingot välttävä toiminta olla kannattavaa. Merialueilla toimiminen on kallista”, Kaikkonen sanoo.

JAA

LUETUIMMAT