Keliberin litiumtehtaan rakentaminen alkaa
Litiumkemiantehdas on liki 600 miljoonan euron investointi ja se luo 300 työpaikkaa Kokkolaan.
29.11.2022
Teksti Esko Lukkari kuvat Sweco
Pitkään valmisteltu Keliberin litiumhanke siirtyy vihdoin rakennusvaiheeseen. Valmistelevat työt litiumkemiantehtaan tontilla käynnistyvät vielä ennen joulua.
Kaivos- ja rikastushankkeen hinta on 588 miljoonaa euroa. Litiumkemiantehtaan suunniteltu vuosituotanto on 15 000 tonnia litiumhydroksidimonohydraattia.
Kokkolan suurteollisuusalueelle (KIP) rakennettavan tehtaan valmistamaa litiumhydroksidia tarvitaan mm. sähköajoneuvojen akuissa. Keliberin suurimmat omistajat ovat etelä-afrikkalainen metalliyhtiö Sibaney Stilliwater 26 prosenttia, Suomen valtion omistama Suomen Malminjalostus 20,4 ja Nordic Mining 12,7 prosenttia.
Keliber tiedotti asiasta 28.11.
Tuotanto voisi alkaa 2025
”Tehtaan rakentamisen aloittaminen on merkittävä virstanpylväs Keliberin litiumhankkeessa, joka siirtyy nyt toteutusvaiheeseen. Nykyinen aikataulu mahdollistaa kemiantehtaan tuotannon ylösajon vuonna 2025, mikä on hyvä uutinen suomalaiselle akkuklusterille samoin kuin koko Kokkolan seudulle, jonne hanke tuo työtä ja elinvoimaa”, sanoo tiedotteessa toimitusjohtaja Hannu Hautala.
Kokonaisuutena arviolta 588 miljoonan euron hanke perustuu integroituun tuotantoon. Siihen kuuluu Kokkolan litiumkemiantehtaan lisäksi rikastamo, joka nousee 66 kilometrin päähän Päivänevalle Kaustisen ja Kruunupyyn kuntien rajalle sekä kaivoskohteita. Rikastamon ja sen lähellä sijaitsevan Rapasaaren kaivoksen rakentaminen käynnistyy niiden saatua ympäristöluvat.
Rakennusvaihe tulee työllistämään enimmillään 500 henkeä, joista noin puolet litiumkemiantehtaan työmaalla. Kun jatkuvatoiminen tuotanto on täydessä vauhdissa, Keliber työllistää suoraan ja urakoitsijoiden kautta yhteensä noin 300 henkeä.
”Rakentamisen alkaminen vauhdittaa niin Keliberin omia kuin yhteistyökumppaneittemme rekrytointeja. Viimeistelemme parhaillaan mittavia teknologiasopimuksia ja jatkamme yksityiskohtaista suunnittelua ja kilpailutuksia”, sanoo Hautala.
Valtteina energia- ja materiaalitehokkuus
Litiumkemiantehdaskokonaisuuteen kuuluu useita rakennuksia, joiden kokonaisala on yli 20 000 neliömetriä. Rakentaminen alkaa työmaan valmistelevilla töillä kuten tontin aitaamisella, joita seuraavat maarakennus ja tuotantorakennuksen perustusten tekeminen.
Keliberin litiumhydroksidin tuotanto perustuu soodapaineliuotusprosessiin, jonka etuna on materiaali- ja energiatehokkuus. Energianlähteet ovat höyry, maakaasu ja sähkö, mikä osaltaan selittää Keliberin suhteellisen alhaisia CO2-päästöjä verrattuna nykyisiin litiumhydroksidin tuotantoketjuihin.
Kierrätysveden osuus laitoksen prosessivedestä on noin 80 prosenttia. Tuotannon sivuvirtana muodostuvaa analsiimihiekkaa voidaan hyödyntää rakentamisessa, ensisijaisesti Kokkolan sataman laajennuksessa.
”Tehtaan sijainti Kokkolan suurteollisuusalueella tukee vastuullisuustavoitteitamme, sillä KIP tunnetaan kiertotalouden edelläkävijänä Suomessa. Alueen laadukas infrastruktuuri ja palvelutarjonta sekä hyvät liikenneyhteydet edesauttavat tehokasta materiaali- ja energiavirtojen käsittelyä”, sanoo litiumkemiantehtaan päällikkö Sami Heikkinen.
Litiumkemiantehtaan suunnitellun vuotuisen tuotannon määrä on 15 000 tonnia litiumhydroksidimonohydraattia. Sen pääraaka-aine on spodumeenirikaste, jota Keliber valmistaa omasta malmista. Koska litiumkemiantehdas rakennetaan ennen rikastamoa, tehtaan ylösajo toteutetaan ostetun spodumeenirikasteen turvin.
”Keliberin tavoitteena on olla Euroopan ensimmäinen omaan malmiin perustuvan litiumhydroksidin tuottaja, mikä on nykyisellä aikataululla edelleen mahdollista. Kyseessä on ainutlaatuinen hanke, jolla varmistetaan vihreässä siirtymässä välttämättömän litiumin saantia ja Euroopan omavaraisuutta kriittisissä raaka-aineissa”, toteaa Hannu Hautala.