Metsä Board ja Soilfood hyödyntävät kartonkiteollisuuden sivuvirtoja

Metsä Boardin kartonkituotannosta sivuvirtana muodostuvilla kuitujakeilla aletaan parantaa peltomaata yhteistyössä Soilfood Oy:n kanssa. Sivuvirrat saadaan näin hyötykäyttöön, eivätkä ne päädy jätteeksi.

Sivuvirtojen jalostaminen maaparannuskuiduiksi paitsi kierrättää puukuidun ravinteet ja sitoo puun hiiltä peltoihin.

Metsä Board tiedotti hankkeesta 10.5.

Kiertotalousyhtiö Soilfood valmistaa kartonkitehtaiden tuotannosta yli jäävistä kuitupitoisista jakeista maataloudelle puupohjaisia maanparannusaineita, joilla lisätään maan multavuutta että parannetaan sen vedenpidätyskykyä. Maanparannuskuitujen käyttö on tehokas vesiensuojelumenetelmä, sillä se voi jopa puolittaa pellon fosforivaluman.

”Korvaamme neitseellisiä raaka-aineita kierrätetyillä ja käytämme näin luonnonvaroja viisaasti. Kierrätettyjen ravinteiden ja maanparannusaineiden kysyntä on ollut selvässä kasvussa viime vuodet. Markkinan kasvua rajoittaa tällä hetkellä lähinnä raaka-aineiden saatavuus”, sanoo tiedotteessa Soilfoodin myyntijohtaja Sampo Järnefelt.

Kuormia tehtailta päivittäin

Soilfood noutaa Metsä Boardin Kemin ja Äänekosken tehtailta sivuvirtoja hyötykäyttöön tällä hetkellä vähintään kaksi kuormaa joka arkipäivä. Peltomaan parannuksen lisäksi kuituja sisältäviä sivuvirtoja ohjataan tehtailta myös energiantuotantoon sekä viher- ja maanrakentamiseen kuten meluvalleihin ja kaatopaikkojen maisemointiin.

Yhteistyö sai alkunsa Luonnonvarakeskuksen kanssa vuonna 2015 aloitetusta hankkeesta, jossa tutkitaan kuitulietteestä valmistetun maanparannusaineen kykyä vakauttaa peltomaan rakennetta ja vähentää eroosiota ja ravinteiden huuhtoutumista pellosta vesistöön.

Tutkimuksen kenttäkokeissa maanparannuskuitujen on havaittu vähentävän ravinteiden huuhtoutumisriskiä jopa puolella.

Sivuvirrat mukana kestävyystavoitteissa

”Tällä hetkellä yli 99 prosenttia tuotantomme sivuvirroista hyödynnetään joko materiaaleina tai energiana. Tavoitteemme on sataprosenttinen hyödyntäminen niin, ettei prosessissamme synny lainkaan kaatopaikkajätettä vuoden 2030 jälkeen”,  sanoo Metsä Boardin kehitysjohtaja Markku Leskelä.

Kuitujakeita voidaan käyttää energiatuotantoon polttamalla, mutta käyttö maanparannusaineena on kiertotalouden kannalta arvokkaampaa. Näin puupohjaisen materiaalin ravinteet päätyvät takaisin maaperään ja osa hiilestä sitoutuu pitkäaikaisesti. Yhdellä kuitukäsittelykerralla maanviljelijä lisää peltoon jopa yli 5 tonnia hiiltä, josta osa hajoaa biologisissa prosesseissa maaperämikrobiston ruoaksi ja osa sitoutuu maahan pitkäkestoisesti muodostaen yli 20 vuotta säilyvän hiilivaraston.