Secondhand on tullut ryminällä verkkokauppaan

Postin kautta alkuvuonna kulkeneista verkkokauppapaketeista jo joka neljäs sisälsi käytettyä tavaraa. Vaikka käytetyn tavaran ostaminen ja myyminen yleistyy, 25 prosenttia suomalaisista ei ole ostanut käytettyjä tavaroita, ja jopa 41 prosenttia ei ole koskaan myynyt tavaroitaan.

Tutkimus toteutettiin osana Secondhand Syyskuu -kampanjaa. Postin lisäksi siihen osallistuvat Bought, Emmy, Flip1, Gugguu Preloved, Huuto.net, Kalevala Pidetty, Kidli, Luhta ReUse, Marimekko Preloved, Nanso, Ninyes, Tori, Vaihtokapula ja Varusteleka.

”Vaikka olemme jo nähneet hurjaa kasvua secondhandin verkkokauppaistumisessa ja pakettien määrässä, olemme Suomessa vasta heräämässä ilmiöön. Globaalisti markkinan odotetaan kasvavan jopa viisi kertaa perinteistä retailia nopeammin. Kansainvälisesti viimeisen vuoden aikana jopa 35 prosenttia kuluttajista osti ensi kertaa käytettyä, mikä kertoo kasvun jopa kiihtyvän lähitulevaisuudessa”, sanoo kuluttajalähettämisestä vastaava myyntijohtaja Elina Rosendlund Postin tiedotteessa 

Naiset aktiivisempia

Suomalaisnaiset ovat selkeästi aktiivisempia secondhand-markkinoilla kuin miehet. Naisista vain 19 prosenttia kertoo, ettei ole ostanut käytettyä. Miehistä samaa sanoo jopa joka kolmas (33 %).

Miehistä lähes puolet (46 %) ja naisista noin kolmas (35 %) ei myöskään ole myynyt socondhand-tavaroita. Alle 24-vuotiaat ovat ahkerampia käytetyn ostajia ja myyjiä. Heistä vain 11 prosenttia ei ole ikinä ostanut käytettyä ja jopa 62 prosenttia on laittanut tavaroitaan kiertoon.

Käytetyn ostamisen esteeksi monella nousee epäilyt tuotteiden kunnosta ja laadusta (41 %) sekä ostamisen luotettavuudesta (33 %). Noin viides vastaajista (22 %) kokee ostamisen myös työlääksi ja aikaa vieväksi.

Nuorimpia vastaajia mietitytti laatu, sillä niistä 18–24-vuotiaista, jotka eivät ole ostaneet käytettyä jokainen piti syynä huolta tuotteiden laadusta. Heitä myös huoletti palautusoikeuden puute (71 %). 25–34-vuotiaat puolestaan kokivat käytetyn hankkimisen liian vaivalloiseksi (42 %). Verrattuna muihin ikäryhmiin, 55–64-vuotialla korostui tyytymättömyys ostokokemukseen (23 %).

Käytetyn tavaran ostamisen sosiaalinen hyväksyttävyys on korkea. Yksikään vastaaja ei kokenut, että sen esteenä olisi häpeä tai pelko muiden mielipiteistä.

Myyntiä pidetään hankalana

Ne suomalaiset, jotka eivät ole myyneet tavaroitaan eteenpäin, kertovat tämän johtuvan myymisen vaivalloisuudesta (41 %) tai siitä, että lahjoittavat tarpeettomaksi jääneitä tavaroita mieluummin hyväntekeväisyyteen (30 %). Erityisesti naiset (44 %) ja yli 65-vuotiaat (39 %) antavat tavaransa vastikkeetta eteenpäin. Jopa 30 % miehistä kokee, ettei heillä ole mitään myytävää.

Secondhand-markkina ei toistaiseksi houkuttele niitä, jotka eivät ole koskaan ostaneet käytettyjä tuotteita. Peräti 80 prosenttia heistä arvioi, ettei aio ostaa myöskään seuraavan vuoden aikana. Tosin 18–24-vuotiaista jopa 45 prosenttia aikoo todennäköisesti hankkia käytettyä.

Ensi kertaa käytetyn ostoa harkitsevia markkinoille houkuttelisi edullisempi hinta (66 %), vastuullisuus (23 %) sekä sellaiset tuotteet, joita ei löydy uusina (15 %). Eniten kiinnostaisivat vaatteet (41 %), elektroniikka (40 %) ja huonekalut (35 %).

Osa suosii kirppistä tai suorakauppaa

Yli puolet suuntaisi perinteiselle kirpputorille (54 %), 48 prosenttia hankkisi ostoksensa verkosta suoraan toiselta kuluttajalta niin, että sopisi itse hinnasta ja kuljetuksesta (esim. Facebook, Tori) ja 41 prosenttia ostaisi verkkokauppamaisen alustan tai sovelluksen kautta (esim. ToriDiili, Vinted).

Käytetyn tavaran ostamiseen vaikuttavat ennen kaikkea hinta ja vastuullisuus. Edullisuus (74 %) on tärkein syy, miksi suomalaiset valitsevat secondhandin, ja lähes puolet (49 %) mainitsee vastuullisuuden merkittäväksi motiiviksi. Tärkeitä syitä ostamiselle olivat myös mielihyvä hyvistä löydöistä (38 %) sekä persoonallisten löytöjen tekeminen (34 %). Joka neljäs (26 %) ostaa käytettyä, koska tuotteita ei enää valmisteta.

67 prosenttia kertoo myyneensä tavaroitaan, jotta tavaroiden käyttö jatkuisi.  Tavaroita halutaan myös pois lisätilan tarpeen vuoksi (44 %). Lisätuloja kaipaa 28 prosenttia vastanneista. Noin kolmas alle 34-vuotias ei myöskään tietäisi, minne muualle tavaransa kierrättäisi. 35–44-vuotiaat haluavat vastinetta omaisuudelleen, sillä heistä 32 prosenttia ei halua lahjoittaa tavaroitaan ja 26 prosenttia kokee tavaroidensa olevan liian arvokkaita lahjoitettaviksi.