SKAL haluaa logistiikalle kilpailukykyohjelman

SKAL esittää seuraavalle hallituskaudelle ohjelmaa logistiikan kilpailukyvyn parantamiseksi. Sen mukaan kuljetusalan kustannukset ovat kasvaneet räjähdysmäisesti Venäjän käynnistämän sodan seurauksena. Samaan aikaan päästövähennyskeinot haastavat alan kannattavuutta.

SKALin mielestä tiestön kunto ja siihen panostaminen on nähtävä enemmän myös päästövähennyskeinona. Asiaa käsiteltiin 27.4. SKALin seminaarissa ”Kilpailukykyisesti logistiikan päästövähennyksiin”.

”Ilmastonmuutoksen torjunta on yhteinen asia, joka koskettaa myös kuljetusalan ammattilaisia, mutta pelkästään kustannuksia lisäävien keinojen sijaan Suomen pitää panostaa myös tiestön kuntoon”, sanoo SKALin puheenjohtaja Jani Ylälehto järjestön tiedotteessa 27.4.

Ylälehto asettaa kyseenalaiseksi Suomen kunnianhimoisen tavoitteen saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä nykykeinoin.

Suomi ampuu nilkkaansa

”Kunnianhimo on nyt väärässä paikassa. Suomi ampuu itseään nilkkaan asettaessaan muuta EU:ta kovemmat tavoitteet ja tekemällä vain ratkaisuja, jotka heikentävät Suomen kilpailukykyä. Sen sijaan panostaminen tiestön kuntoon olisi erittäin tervetullut toimi”, hän sanoo.

SKALin puheenjohtajan mukaan viimeistään seuraavalla hallituskaudella on panostettava tiestön kuntoon. Hyväkuntoisella tiestöllä on paljon päästövähennyspotentiaalia.

Tämä ilmenee SKALin mukaan järjestön tilaamasta selvityksestä. WSP Finland Oy:n ja Destia Oy:n tekemä selvitys osoittaa, että 500 miljoonaa ajoneuvokilometriä ajetaan vuosittain raskailla ajoneuvoilla huonokuntoisilla teillä. Pelkästään nykyistä tasaisemmalla tiestön pintakunnolla olisi saavutettavissa viiden prosentin päästövähenemä.

”Tieverkon riittävä rahoitus ja sujuva liikenne tukevat energiatehokkaampia kuljetuksia, liikenteen päästöjen vähentäminen ei edellytä verotuksen kiristämistä, vaan tavoitteeseen voidaan päästä muilla keinoin kilpailukykyä menettämättä”, Ylälehto sanoo.

Selvityksen mukaan esimerkiksi poistamalla pistemäisiä hidastuksia ja pysähdyksiä kuten liikennevaloliittymiä raskaan liikenteen keskeisiltä reiteiltä voisi päästöjä alentaa jopa 35 prosenttia. Tasaisella matkanopeudella on suuren massan raskaan liikenteen yhdistelmille erittäin suuri vaikutus myös päästöihin.

Bitit eivät korvaa bitumia

SKALin toimitusjohtaja Anssi Kujalan mukaan digitalisaatiokehitys tulee muuttamaan logistiikkaa:

”Digitaalisista ratkaisuista on otettava kaikki hyöty irti muun muassa päästöjen vähentämisessä sekä kuljetusten ohjauksessa ja suunnittelussa, mutta se ei poista tarvetta tavaran kuljettamiselle. Toimiala muuttuu ja tehostuu, mutta tavarankuljetus maanteillämme säilyy”, Kujala sanoo.

Kujalan mukaan tiestöön on panostettava. Avaintekijöitä ovat sujuvuus, tasainen matkanopeus, nopeusrajoitusten vaihteluiden ja pistemäisten hidasteiden poistaminen, ennakoiva, tehokas talvihoito sekä tieverkon korjausvelan kasvun taittaminen.

Kujala korostaa, että Suomi elää viennistä ja on hyvin riippuvainen toimivasta kuljetus- ja logistiikka-alasta.

”Nyt on huolehdittava, etteivät kuljetusalan kustannukset nouse, sillä kuljetusala huolehtii koko Suomen elinkeinoelämästä ja kilpailukyvystä”, hän sanoo.