Päämainos
Suomessa kuljetus- ja varastointi työllistää vähän ulkomaalaisia
04.10. 06:15

Suomessa kuljetus- ja varastointi työllistää vähän ulkomaalaisia

Silti ala lisäsi eniten kansainvälistä työvoimaansa vuodessa viime syksyyn verrattuna.

04.10.2022
Teksti Esko Lukkari

Finanssi-, logistiikka- sekä kaupan alalla on heikoimmat valmiudet työllistää kansainvälisiä osaajia. Sen sijaan teollisuus- sekä majoitus- ja ravintola-ala ovat hyviä esimerkkejä. Tämä selviää Baronan toista kertaa teettämästä Kansainvälinen työvoima ja tulevaisuus 2022 -tutkimuksesta.

Toimialojen välillä on merkittäviä eroja kansainvälisen työvoiman palkkaamisessa tai valmiudessa työllistää

Kansainvälinen työvoima ja tulevaisuus 2022 –tutkimuksessa kartoitettiin yli 500 eri alan työnantajan työvoimatilannetta, näkemyksiä ja asenteita.

Barona tiedotti Taloustutkimus Oy:llä teettämästään tutkimuksesta 29.9.

Kieli on ratkaiseva työllistämisessä

Kansainvälistä työvoimaa ovat eniten työllistäneet teollisuus-, majoitus- ja ravintola- sekä informaatio- ja viestintäalojen työnantajat.

Työskentely englanniksi onnistuu heikoiten vähittäis- ja tukkukaupan alalla, kuljetus- ja varastointialalla sekä rakennusalalla. Näillä aloilla on myös vähiten keskusteltu kansainvälisten osaajien palkkaamisesta.

Tutkimuksen mukaan kansainvälistä työvoimaa työllistäneitä yrityksiä löytyy eniten seuraavilta aloilta (keskiarvo 44 %):

  • Teollisuusala, 62 % alan työnantajista.
  • Majoitus- ja ravintola-ala, 59 %.
  • Informaatio- ja viestintäala, 55 %.

Teollisuus- sekä majoitus- ja ravintola-aloilta löytyy myös selvästi eniten Ukrainasta sotaa paenneita työllistäneitä yrityksiä.

"Suomessa on jo pitkään puhuttu IT-alan kansainvälistymisestä, mutta myös teollisuus sekä majoitus- ja ravintola-ala ovat vuosia rekrytoineet kansainvälisiä osaajia. Viime vuoteen verrattuna tämä kärkikolmikko pysyi samana. Ne näyttävät mallia Suomelle nyt, kun lähes kaikilla aloilla kärsitään työvoimapulasta”, sanoo tiedotteessa Baronan kansainvälisestä työvoimasta vastaava johtaja Elina Koskela.

Vähiten kansainvälisiä osaajia työllistäviä yrityksiä löytyy vähittäis- ja tukkukaupan alalta (20 % alan työnantajista), hallinnossa ja tukipalveluissa (25 %) sekä rahoitus- ja vakuutusalalta (29 %).

Kuljetus- ja varastointi paransi vuodessa

Eniten kansainvälisen työvoiman palkkaamista lisänneitä yrityksiä viime syksyyn verrattuna löytyi kuljetus- ja varastointi- (+17 %), teollisuus- (+15 %) ja rakennusalalta (+11 %). Hallinto- ja tukipalveluiden sekä finanssialan otoskoko on pieni ja siten tulokset ovat näiden osalta suuntaa-antavia.

Alojen valmiuksissa isoja eroja

Tutkimuksen mukaan yritykset, jotka eivät vielä ole palkanneet kansainvälisiä osaajia, keskustelevat yhä enemmän asiasta. Kasvua viime syksyyn verrattuna oli kahdeksan prosenttiyksikköä.

Vähiten keskusteluja kansainvälisen työvoiman palkkaamisesta on käyty seuraavilla aloilla (keskiarvo 31 %):

  • Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen ala, 8 % alan työnantajista.
  • Rahoitus- ja vakuutusala, 15 %.
  • Kuljetus- ja varastointiala, 21 %.

Alojen välillä on suuria eroja siinä, voiko organisaatiossa työskennellä englanniksi. Yli 70 prosentissa majoitus- ja ravintola-, informaatio- ja viestintä- sekä teollisuusalojen työnantajista voi työskennellä englanniksi.

Heikoiten työskentely englanniksi onnistuu seuraavilla aloilla (keskiarvo 61 %):

  • Vähittäis- ja tukkukaupan ala, 40 %.
  • Kuljetus- ja varastointiala, 52 %.
  • Rakennusala, 64 %.

“Vaikka kansainvälisten osaajien palkkaaminen on Suomessa yleisesti lisääntynyt, niin meillä on yhä aloja, joilla vain pieni osa työnantajista on aloittanut keskustelun asiasta. Viimeistään nyt on aika aloittaa valmistautuminen tähän ihan jokaisessa yrityksessä”, Koskela huomauttaa.

Alueellisesti työskentely englanniksi onnistuu parhaiten Helsinki-Uusimaalla ja heikoiten Itä-Suomessa.

Erilaisia näkemyksiä palkkaamisen esteistä

Työantajilta tiedusteltiin myös kansainvälisten osaajien palkkaamiseen liittyvistä esteistä.

  • Kielelliset haasteet korostuivat hallinto- ja tukipalveluissa sekä vähittäis- ja tukkukaupan alalla.
  • Lainsäädäntöön ja lupiin liittyvät haasteet koettiin suurimmiksi hallinto- ja tukipalveluissa sekä majoitus- ja ravintola-alalla.
  • Kulttuuriset haasteet korostuivat hallinto- ja tukipalveluissa sekä kuljetus- ja varastointialalla.
  • Nykyisen henkilöstön asenteet ja vastustus koettiin suurimmaksi haasteeksi niin ikään hallinto- ja tukipalveluissa sekä kuljetus- ja varastointialalla.

“Aloilla, joissa kansainvälisiä osaajia työskentelee vähemmän, nähdään enemmän haasteita kuin aloilla, joissa ollaan jo tottuneita työskentelemään vieraskielisten kanssa. Kannustaisin vertaistukeen, sillä monet yritykset ovat tässä onnistuneet erinomaisesti. Korkein kynnys on ensimmäisen vieraskielisen työntekijän palkkaaminen, ja tämäkin on yleensä ollut helpompaa kuin yritykset osasivat ennakoida”, Koskela kertoo.

Alueellisesti työvoimapula koettiin pahemmaksi kuin koskaan erityisesti Länsi-Suomessa ja Itä-Suomessa. Niissä työvoimapula koettiin pahemmaksi kuin Etelä-Suomessa.

JAA