Suomi liittyi lähiavaruuden tilannekuvan seurantaan

Suomi on liittynyt kumppanuussopimuksella mukaan EU-tasoiseen lähiavaruuden tilannekuvan seurantajärjestelmään. Se on merkittävä askel Suomen oman kansallisen avaruustilannekeskuksen perustamiselle.

Sopimuksen myötä yhteistyö avaruusvalvonnan alalla Euroopassa tiivistyy. EU:n SST-yhteenliittymään (Space Surveillance and Tracking) kuuluu nyt yhteensä 15 maata: Espanja, Itävalta, Tsekki, Saksa, Tanska, Suomi, Ranska, Kreikka, Italia, Latvia, Alankomaat, Puola, Portugali, Romania ja Ruotsi.

Maanmittauslaitos tiedotti sopimuksesta 29.11.

Avaruustilannekeskus saa nyt vauhtia

EU SST -sopimuksen rahoituspohja mahdollistaa Suomeen perusteilla olevan kansallisen avaruustilannekeskuksen alkuvaiheen toteutuksen. Ilmatieteen laitos, Maanmittauslaitos ja Ilmavoimat ovat suunnitelleet avaruustilannekeskusta vuoden 2019 alusta saakka.

EU SST -kumppanuuden kautta suomalaiset avaruuden tilannekuvatoimijat myös pääsevät eurooppalaista avaruusvalvontaa varten suunnatun EU-rahoituksen piiriin.

Kutakin kumppanuusmaata edustaa kansallinen keskusorganisaatio, joka Suomessa on Ilmatieteen laitos. Muita keskeisiä kotimaisia toimijoita ovat Maanmittauslaitos ja useat ministeriöt, esimerkiksi liikenne- ja viestintäministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö sekä maa- ja metsätalousministeriö.

“Yhteistyö EU:n kanssa avaruusvalvonnan alalla on luontainen jatko Suomen korkealaatuiselle avaruustoiminnalle”, sanoo tiedotteessa Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Jussi Kaurola.

”Eurooppalaisen Galileo-satelliittipaikannuksen turvaaminen on välttämätöntä paikkatiedon tuottamiselle ja maanmittaustoiminnalle”, painottaa Maanmittauslaitoksen pääjohtajan sijaisena toiminut ylijohtaja Petri Korpinen.

Turvaaminen edellyttää mittaamista ja valvontaa

Maata kiertävät satelliitit tuottavat tietoa muun muassa sijainnista, sääilmiöistä ja turvallisuudesta. Suuria riskejä niille aiheuttaa jatkuva törmäysvaara kiertoradalla olevaan avaruusromuun: yli 1 mm:n kokoista romua on kiertoradalla ainakin 100 miljoonaa kappaletta. Yksikin pieni 1 mm:n kokoinen romun hiukkanen voi iskeytyessään tehdä satelliitin toimintakyvyttömäksi.

Eurooppalaisella yhteistyöllä satelliittien toimintaympäristöä pystytään valvomaan, ja tuloksia on tullut: EUn SST-yhteenliittymän yhteisvoimin estettiin satelliitin ja suuren avaruusromukappaleen yhteentörmäys. 1.6.2021 Eurooppalaisen galileo paikannusjärjestelmän satelliitin GSAT0219 rataa korjattiin törmäyksen estämiseksi.

EU:n yhteenliittymään pääseminen edellyttää jäseniltä riittävää avaruuden tilannekuvaan liittyvää toimintaa ja laitteita, jotka voivat olla osa kumppanuuden toimintaa.

Metsähovin laitos Suomen valtti

Uudistettu Metsähovin geodeettisen tutkimuslaitos edustaa alan viimeisintä teknologiaa. Sen avulla Suomi tarjoaa kumppaneille Maanmittauslaitoksen laserteleskoopilla saatuja havaintoja ja sen ympärille rakennettua palvelua, joka perustuu Ilmatieteen laitoksen ympäri vuorokauden toimivan avaruussääpalvelun käytäntöihin ja laadunvalvontaan.

Suomessa on avaruustilannetietoisuuteen liittyvää korkeatasoista tutkimusta. Maanmittauslaitos ja Ilmatieteen laitos sekä monet yliopistot ovat alan keskeisiä toimijoita.Suomi on myös sijaintinsa vuoksi hyvässä asemassa avaruustilanteen seuraamisessa: Suomessa näkee useammin maapallon napojen yli lentäviä polaarisatelliitteja kuin matalammilta leveyspiireiltä.

Nyt solmitun EU SST -sopimuksen rahoituspohja mahdollistaa perusteilla olevan kansallisen avaruustilannekeskuksen alkuvaiheen toteutuksen. Ilmatieteen laitos, Maanmittauslaitos ja Ilmavoimat ovat suunnitelleet avaruustilannekeskusta vuoden 2019 alusta saakka.

EU SST -kumppanuuden kautta suomalaiset avaruuden tilannekuvatoimijat myös pääsevät eurooppalaista avaruusvalvontaa varten suunnatun EU-rahoituksen piiriin.