Suomi menestyy pk-yritysten ansiosta Horisontti Eurooppa-rahoituksessa

Suomi kerää edelleen merkittävästi rahoitusta EU:n monivuotisesta Horisontti Eurooppa -ohjelmasta. Helmikuuhun 2025 mennessä Suomeen on saatu 1232 miljoonaa euroa, joka vastaa 2,8 prosenttia kaikesta Horisontti Eurooppa -ohjelman rahoituksesta.

Suomalaishakijoiden onnistumisprosentit ovat selkeästi EU-keskiarvoja korkeammat. Pienten ja keskisuurten yritysten lukumäärä on ilahduttavan suuri, mutta suomalaisia suuryrityksiä sen sijaan halutaan mukaan lisää. 

Business Finland tiedotti asiasta 14.5.

Suomella olisi nykyistä enemmän potentiaalia rahoituksen hyödyntämisessä. Olisi kansallinen etu, että erityisesti yrityskenttä olisi aktiivisempi EU-rahoituksen hakemisessa, verkottumisessa ja sitä kautta kansainvälisessä toiminnassa.

Suomalaisilla on vähän vetovastuuta

Suomesta projekteissa on mukana yksittäisiä organisaatioita kaikkiaan 614, ja näistä pk-yrityksiä 239. Suomalaiset ovat mukana 1457 TKI-projektissa, mutta näistä suomalaisen koordinaattorin vetovastuulla on vain 212 projektia (14,5 %). Suomalaisten hakemusten onnistumisprosentti on yhä reippaasti yli EU-keskiarvon: Suomella se on 19,5 %, kun EU:n keskiarvo on 16,3 %.

”Suomen saanto-osuus Horisontti Eurooppa -ohjelmasta on keskitasoa parempaa, kilpailemme oikeassa sarjassa. Hakeminen on kovaa työtä, mutta se kannattaa, suomalaisten onnistumisprosentti on korkea”, sanoo Tutkimus- ja innovaationeuvoston pääsihteeri Johanna Moisio.

Yhteistyöprojekteille suurin rahoituspotti

Yksittäisille yrityksille ja tutkijoille suunnatut haut ja rahoitusmuodot ovat erittäin suosittuja ja siksi äärimmäisen kilpailtuja. Tämän takia niiden onnistumisprosentit ovat tyypillisesti yhteistyöprojektihakemuksia alhaisemmat.

Valtaosa innovaatioista ja eurooppalaisista verkostoista syntyy yhteistyöhankkeissa, ja siksi Horisontti Eurooppa -ohjelman rahoitusbudjetista reilusti yli puolet on varattu yhteistyöhankkeille. Myös Suomen saamasta rahoituksesta jopa 64 % eli 784 M€ on myönnetty isoille kansainvälisenä yhteistyönä toteutettaville tutkimus- ja innovaatioprojekteille, joissa etsitään ratkaisuja globaaleihin haasteisiin.

”Yli puolet rahoituksesta menee tutkimusorganisaatioille, ja kansallisten linjausten mukaisesti T&K-yhteistyö yritysten ja tutkimusorganisaatioiden välillä on yhä tärkeämpi asia. Suomelle on aivan kriittistä, miten tuloksia hyödynnetään ja edistetään kotimaisissa TKI-ekosysteemeissä. Tarvitsemmekin seurantaan aiempaa enemmän tapoja ja mekanismeja, joilla arvioidaan, miten EU-hankkeet synnyttävät pitkäjänteistä osaamista, liiketoimintaa ja yhteiskunnallista kehitystä”, Moisio linjaa.

Moni ala Suomessa kerää EU-rahoitusta

Suomen saamasta rahoituksesta Horisontti Euroopan temaattisten klustereiden (pilari 2) osalta eniten rahoitusta keräsivät aihealueet: digitaalisuus, teollisuus ja avaruus (klusteri 4); ilmasto, energia ja liikkuvuus (klusteri 5); ja elintarvikkeet, biotalous, luonnonvarat, maatalous ja ympäristö (klusteri 6) ja terveys (klusteri 1).

Horisontti Euroopassa huippututkimusta rahoittavasta ERC-kokonaisuudesta eli Euroopan tutkimusneuvoston rahoituksesta, tutkijat ovat saaneet Suomeen 160 M€ (2,2 % kaikesta ERC:stä myönnetystä rahoituksesta), mikä on erinomainen saavutus erityisen kilpaillussa instrumentissa. Suhteellista saantoa tarkastellessa yllä mainituissa neljässä isossa klusterissa Suomen suhteelliset saannot ovat kuitenkin olleet suurempia: 3,6 % klusteri 4:stä; 3,6 % klusteri 6:sta; 2,8 % klusteri 5:stä ja 2,5 % klusteri 1:stä.

Suomalaisyrityksillä – erityisesti suurilla – on pelin paikka

Suomalaiset korkeakoulut ja tutkimuslaitokset ovat edelleen aktiivisempia ja kokeneempia hakijoita, ja ne myös kotiuttavat eniten Horisontti-rahoitusta. Näistä VTT:llä on suurin EU-rahoituksen potti, kaikkiaan lähes 182 M€ eli lähes 15 % koko Suomen saannosta. Ammattikorkeakoulut ovat myös aktivoituneet entisestään rahoituksen hakemisessa ja hyödyntämisessä.

Suomeen saadusta rahoituksesta kohdistui 21 % yrityksille, eli noin 232 M€. Tästä 176 M€ myönnettiin pk-yrityksille.

Horisontti Eurooppa -rahoitusta saaneiden yritysten listan ykkössijaa pitää edelleen Wärtsilä, joka kasvatti rahoituspottiaan 8,7 miljoonaan euroon. Suomalaiset suuryritykset ovat vähemmistössä rahoitusta saaneiden Top20-listalla ja jäävät sivuun merkittävästä rahoitus- ja verkottumismahdollisuudesta – toisin kuin monet suomalaisten suuryritysten eurooppalaiset kilpailijat.