T&K-panostus näkyy maakuntien bkt-luvuissa

Panostuksilla T&K-menoihin on ollut suora vaikutus maakuntien bruttokansantuotteen kasvuun. Nopeinta kasvu Suomessa on ollut Pohjois-Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla. Kansallisella tasolla lähes 50 prosenttia kaikista T&K-menoista kohdistuu Uudenmaalle.

Kansallisen neljän prosentin T&K-panostusten tavoitetason on ylittänyt Pohjois-Pohjanmaa 5,0–5,2 prosentin T&K-panostuksilla. Pirkanmaa saavutti vuonna 2021 neljän prosentin tason ja Uusimaa tulee saavuttamaan kyseisen tason lähivuosina.

Jyväskylän yliopistossa on tutkittu T&K-panostusten vaikutusta maakuntien bkt-kasvuun viisivuotisjaksolla 2017–2021.

Jyväskylän yliopisto tiedotti tutkimuksesta 2.2.

Suomen t&k-menot kasvoivat 20 prosenttia

Suomessa on lisätty tutkimus- ja kehitystoiminnan panostuksia yli 20 prosentilla vuosien 2017–2021 välillä ja yritysten osuus T&K-menoista on kasvanut tavoitteiden mukaisesti. Panostukset ovat auttaneet kasvattamaan sekä kansallisen tason että maakuntien bruttokansantuotetta.

Jyväskylän yliopiston tutkimuskohteena olivat yritysten ja julkisen sektorin T&K-menojen kehitys, yritysten ja julkisten organisaatioiden T&K-menojen prosenttiosuuksien muutokset, sekä bruttokansantulon (bkt) kehitys. Kehitystä tarkasteltiin sekä koko maan että maakuntien mittakaavassa.

Suomen T&K-menot ovat viisivuotiskauden aikana lisääntyneet 1,32 miljardilla eurolla, yhteensä 21 prosenttia. Vuonna 2017 T&K-menot olivat koko maan tasolla yhteensä 6,17 miljardia euroa ja vuonna 2021 yhteensä 7,49 miljardia euroa.

”Yritysten osuus näistä menoista on kasvanut viisivuotiskauden merkittävästi. Vuonna 2017 yritysten osuus menoista oli 65 prosenttia ja viisivuotiskauden lopussa se oli 69 prosenttia. Yritysten osuus on kasvanut 1,2 miljardilla eurolla, yhteensä 25 prosenttia. Vastaavasti julkisen sektorin kasvu on 0,16 miljardia, eli noin 7 prosenttia”, tutkimusraportin kirjoittanut professori Pekka Neittaanmäki sanoo tiedotteessa.

Uusimaa kahmaisi puolet panostuksista

Suurin osuus kansallisista T&K-menoista tuli vuonna 2021 Uudenmaan maakunnasta, yhteensä 3 725 miljoonaa euroa (49,7 %). Toiseksi suurin osuus oli Pirkanmaan maakunnalla 889 miljoonalla eurolla (11,8 %) ja kolmanneksi suurin Pohjois-Pohjanmaalla 862 miljoonalla eurolla (11,5 %). Tämän jälkeen tulivat Varsinais-Suomi 516 miljoonalla eurolla (6.9 %), Keski-Suomi 281 miljoonalla eurolla (3.6 %) ja Pohjanmaa 237 miljoonalla eurolla (3.2 %). Muiden maakuntien osuus oli alle 3 prosenttia.

Kansallinen bruttokansantuote kasvoi viisivuotiskauden aikana 11,1 prosenttia ollen vuoden 2021 lopussa 251,5 miljardia euroa. Kasvua oli 25,2 miljardia euroa.

”Keskeinen onnistuminen strategiassa on ollut maakuntien bkt:n merkittävä kasvu. Pyörät on saatu liikkeelle ja tavoite maakuntien bkt:n kasvusta on toteutunut. Osin on onnistuttu jopa yli odotusten”, Neittaanmäki toteaa.

Useissa maakunnassa bkt:n kasvu on ollut jopa kansallista 11,1 prosentin tasoa nopeampaa. Pohjois-Pohjanmaalla kasvua oli 17,5 prosenttia, Pirkanmaalla 15,4 prosenttia, Pohjanmaalla 13,2 prosenttia, Pohjois-Karjalassa 12,7 prosenttia, Kainuussa 12,2 prosenttia, Etelä-Pohjanmaalla 12,1 prosentti ja Uudellamaalla 11,8 prosenttia.

Lähes kansalliseen tasoon tasoon ylsivät myös Keski-Suomi (10,7 %), Kymenlaakso (10,6 %), Pohjois-Savo (10,2 %) ja Varsinais-Suomi (9,7 %).

Suomi ylittää EU:n ja OECD:n keskiarvon

Suomen T&K-menot (2,9 %) olivat vuonna 2020 korkeammat kuin Euroopan Unionin (2,2 %) ja OECD:n (2,7 %) keskiarvon. Suomea korkeammat T&K-panostukset vuonna 2020 oli vain kymmenellä maalla: Israelilla (5,4 %), Etelä-Korealla (4,8 %), Taiwanilla (3,5 %), Yhdysvalloilla (3,5 %), Ruotsilla (3,5 %), Belgialla (3,4 %), Japanilla (3,3 %), Itävallalla (3,2 %), Saksalla (3,1 %) ja Tanskalla (3,0 %).

”Sekä Juha Sipilän että Sanna Marinin hallitusten T&K-panostukset ovat olleet onnistuneita. Suomi on nousemassa 4 prosentin T&K-panostuksilla tutkimusintensiivisten maiden kärkiryhmään. Maakunnista Pohjois-Pohjanmaa, Pirkanmaa ja Uusimaa kuuluvat jo siihen”, Neittaanmäki sanoo.