Pohjoismaiden Merikartoituskomission edustajat allekirjoittivat yhteisymmärryspöytäkirjan Seabed 2030 -projektiin osallistumisesta 15.4.2024. Suomea komissiossa edustaa Traficomin johtava asiantuntija ja Suomen kansallinen hydrografi Rainer Mustaniemi.
Traficom edustaa Suomea Seabed 2030 -projektissa
Globaali merikartoitusprojekti kartoittaa kaikki maailman meret tämän vuosikymmenen aikana.
25.04.2024
Teksti Esko Lukkari kuvat Traficom
Traficom edustaa Suomea kansainvälisessä Seabed 2030 -merikartoitusprojektissa. Projektilla edistetään merten kestävää käyttöä, meriympäristön suojelua, merenkulun turvallisuutta sekä avoimen datan jakelua. Kaikki maailman meret pyritään kartoittamaan vuosikymmenen loppuun mennessä.
Maailmanlaajuinen valtamerten tutkimus ja suojelun tukeminen ottivat harppauksen eteenpäin, kun Pohjoismaiden Merikartoituskomissio (NHC) liittyi mukaan Seabed 2030 -projektiin. Kaikki kerätty tieto jaetaan avoimesti. Kartoitushanke on virallisesti hyväksytty YK:n vuosikymmenen tärkeimmäksi valtameritoimeksi.
Traficom tiedotti asiasta 23.4.
NHC on ensimmäinen projektiin liittynyt virallinen alueellinen merikartoituskomissio. NHC:n edustajat allekirjoittivat asiasta pöytäkirjan 15.4. Tukholmassa. Suomea komissiossa edustaa Traficomin johtava asiantuntija ja Suomen kansallinen hydrografi Rainer Mustaniemi.
"Tämä on merkittävä sysäys merenkulun turvallisuuden sekä ympäristönsuojelun ja ilmastotyön edistämiselle. Otimme harppauksen kohti merten kestävän käytön ymmärtämistä ja varmistamista. Kaikki kerätty tieto saatetaan avoimeen jakeluun ja kaikkien merenkulkijoiden käytettäväksi", sanoo Mustaniemi tiedotteessa.
Tärkeä ilmastotyökalu
Merikartoitus, eli hydrografia, kehittää merenkulun turvallisuutta. Syvyystietojen ohella se selvittää muun muassa myös merenpohjan ja rannikoiden ominaisuuksia. Kaikki lisätieto auttaa navigoinnin ohella myös ympäristönsuojelussa ja ilmastotutkimuksessa.
"Tällainen kansainvälinen yhteistyö johtaa merten kestävän käytön ymmärtämiseen ja varmistamiseen. Tuloksista on hyötyä myös ilmaston negatiivisten muutosten hillitsemisessä.", Mustaniemi sanoo.
Vain neljännes meristä kartoitettu
Seabed 2030 -merikartoitusprojektilla on merkittävä rooli avoimen datan jakelussa. Kaikki projektissa kerätyt tiedot sisältyvät ilmaiseen ja julkisesti saatavilla olevaan GEBCO:n valtamerikarttaan. Useimmat maailman kauppamerenkulkureitit ja esimerkiksi Itämeri on pitkälti täysin kartoitettu. Etenkin arktisilla alueilla ja valtamerillä riittää vielä työtä, sillä Seabed-projektin edellyttämällä tavalla maailman meristä on kartoitettu noin neljännes.
"Lisää tietoa tarvitaan ja siinä joukkoistaminen on tärkeää. Monilla rannikkovaltioilla on jo valmista tietoa, jonka yhdistämiseen ja jakamiseen meidän täytyy projektin avulla kannustaa", Mustaniemi toteaa.