Päämainos
Työpaikan vaihto kiinnostaa Suomessa entistä useampaa
17.01. 06:55

Työpaikan vaihto kiinnostaa Suomessa entistä useampaa

Baronan työelämätutkimuksen mukaan alle 40-vuotiasta vaihtoa harkitsee jopa 44 prosenttia.

17.01.2023
Teksti Esko Lukkari

Ennätyksellisen suuri osa eli 37 prosenttia työssäkäyvistä suomalaisista pohtii työpaikan vaihtoa. Suurin syy vaihtoon on palkka. Alle 40-vuotiaista vaihtoa harkitsee jopa 44 prosenttia vastaajista.

Tulokset käyvät ilmi palveluyhtiö Baronan kolmatta kertaa teettämästä Työelämätutkimuksesta, jonka yhtiö julkisti 12.1. Tutkimukseen vastasi yli 2 000 työelämässä olevaa suomalaista.

Tutkimuksen mukaan 89 prosenttia työssäkäyvistä kokee oman osaamisen olevan työelämän muutokseen nähden riittävällä tasolla, mutta samalla 71 prosenttia sanoo tarvitsevansa uutta osaamista lähivuosina.

Uusi alakin on monella mielessä

Tutkimuksen mukaan yli kolmannes (37 %) työssäkäyvistä pohtii työpaikan vaihtoa, mikä on prosenttiyksikön enemmän kuin vuosi sitten. Työssäkäyvien suomalaisten odotuksia ja aikomuksia selvittäneen tutkimuksen mukaan uudelle alalle vaihtamista harkitsee 35 prosenttia vastaajista, mikä on kolme prosenttiyksikköä enemmän kuin vuotta aiemmin.

Tutkimus osoittaa työelämään kohdistuvien odotusten olevan muutoksessa. Heikentyneen taloussuhdanteen ja inflaation myötä palkan ja toimeentulon tärkeys korostuu työssäkäyvien aikeissa. Koronapandemian aikana havaittu oman työn mielekkyyden ja merkityksen pohdinta on yhä voimistunut. Lisäksi julkista keskustelua herättänyt osaajapula ei näytä ohjaavan ihmisten aikeita (tulokset suuruusjärjestyksessä):

  • Työpaikan vaihtamisen suurimmat ajurit ovat palkka, työtehtävän sisältö sekä ura- ja etenemismahdollisuudet.
  • Työnhaussa palkkatason tärkeys nousi (+3 %-yksikköä) jaetulle ykkössijalle, työnantajan työyhteisöön panostusten sekä työtehtävän sisällön rinnalle.
  • Kokonaan toiselle toimialalle vaihtamisen tärkeimmät ajurit ovat palkka, motivaatio ja oma jaksaminen.
  • Työvoimapula vaikutti ainoastaan 13 prosentin kiinnostukseen pulasta kärsiviä aloja kohtaan.

Sisäinen motivaatio tärkein ohjuri

“Energiakriisi ja hintainflaatio odotetusti näkyvät työssäkäyvien ajatuksissa ja aikeissa. Valmius vaihtaa työpaikkaa tai koko alaa on vain lisääntynyt ja se näyttäisi osoittavan, että kansainvälisesti havaittu The Great Resignation -ilmiö ei jäänyt hetkelliseksi trendiksi vaan pysyväksi osaksi työelämää. Tiettyjen alojen työvoimapula ei näytä vaikuttaneen niiden vetovoimaan, mikä kertoo siitä, että suomalaiset seuraavat työmarkkinoilla kuitenkin ensisijaisesti omaa sisäistä motivaatiotaan”, sanoo tiedotteessa Baronan toimitusjohtaja Lassi Määttä.

Työn perässä toiselle paikkakunnalle muuttoa harkitsevia oli nyt 17 prosenttia vastaajista, missä oli nousua prosenttiyksikön verran vuoden takaiseen verrattuna. Alle 30-vuotiaista lähes kolmannes (32 %) pohti muuttoa toiselle paikkakunnalle työn perässä.

Kaikista muuttamista harkitsevista toiseen maakuntaan harkitsi muuttoa 69 prosenttia vastaajista ja toiseen maahan 27 prosenttia vastaajista. Kiinnostus muuttaa maaseudulta kaupunkiin nousi viisi prosenttiyksikköä, kun taas toisin päin kaupungista maaseudulle laski saman verran.

Suomalaisten itseluottamus omaan osaamiseen on Työelämätutkimuksen mukaan vahva. Peräti 89 prosenttia työssäkäyvistä kokee, että osaaminen on tällä hetkellä työelämän muutokseen nähden riittävällä tasolla. Samalla kuitenkin yli kaksi kolmasosaa (71 %) kertoo tarvitsevansa uutta osaamista lähivuosien aikana. Uuden oppiminen ahdistaa 26 prosenttia työssäkäyvistä.

Uuden osaamisen osalta tärkeimmiksi kehityskohteiksi koettiin ammatillinen substanssiosaaminen (37 %), digitaidot (28 %), johtamistaidot (24 %) ja kieliosaaminen (23 %). Osaamista kehitetään eniten kollegoiden kanssa keskustellen, verkkokursseilla ja lisäkoulutuksessa sekä lukemalla kirjallisuutta.

Ylivoimaisesti suurin este uuden oppimiselle on ajan puute (33 %). Seuraavaksi tulevat opiskelun aiheuttama toimeentulon menetys (14 %) ja motivaation puute (12 %). Työssäkäyvät antavat osaamisen kehittämisessä työnantajille arvosanaksi niin ikään 7+.

“Meidän työnantajien on huomioitava tämä ja allokoitava uuden oppiminen kiinteäksi osaksi normaalia työtä ja työpäivää, ja tässä esimerkiksi työn monipuolistaminen, uudet projektit tai työkierto ovat toimivia käytäntöjä. Meidän on myös rakennettava joustavampia oppimismalleja yhdessä julkisen sektorin kanssa ja lisättävä oppisopimuskoulutuksia”, Määttä sanoo.

JAA

LUETUIMMAT