Verkko on vakiintumassa kuluttajien ostoskanavana.
Vähittäiskaupan digiostaminen kasvoi yli viidenneksen
Kotimaisten verkkokauppojen markkinaosuus on nyt osuus selvässä kasvussa.
24.03.2021
Teksti Esko Lukkari kuvat Adobe Stock
Vähittäiskaupan tuotteiden digiostaminen kasvoi Suomessa viime vuonna 22 prosenttia. Se on koko 2010-luvun ennätysvauhtia. Tämä käy ilmi Kaupan Liiton tuoreesta digikauppaselvityksestä.
Myös kotimaisten digiostosten osuus kasvoi, ja aikaisempaa useampi kotimainen verkkokauppa ylsi asiakkaiden parhaimmiksi arvioimien kauppojen listalle, jota Kaupan Liitto julkaisee nyt neljättä kertaa.
Kaupan Liitto julkisti tulokset 18.3.
Verkko on vakiintumassa kuluttajien ostoskanavana, joten nyt jos koskaan sen kehittämiseen olisi satsattava niin yritystasolla kuin poliittisin päätöksin.
Kun pandemian vuoksi fyysisiä myymälöitä ja erilaisia kuluttajapalveluita suljettiin, monissa maissa kauppa kasvoi vain digitaalisesti. Kiinassa, maailman suurimmalla verkkokauppamarkkinalla, digikaupan ennustetaan tänä vuonna yltävän jo yli puoleen kaikesta vähittäiskaupasta. Iso-Britanniassa, eurooppalaisen digikaupan edelläkävijämaassa, verkkokaupan osuus vähittäiskaupassa hyppäsi vajaaseen 30 prosenttiin.
Suomi jäljessä kärkimaita
Suomessa kotimaisen digikaupan osuus kaikesta vähittäiskaupasta on vain runsas 8 prosenttia. Digitaalinen ostaminen on silti paljon suurempaa, sillä iso osa verkko-ostoksista, noin 36 prosenttia, tehdään ulkomaisista verkkokaupoista.
”Vaikka iso osa ostoksista onkin rajat ylittävää kauppaa, ulkomaisten tilausten osuus on parina viime vuonna selvästi kutistunut, myös Kiinasta tehtyjen. Kotimainen kauppa on kehittynyt ja vallannut markkinoita”, sanoo tiedotteessa Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja.
Myös päivittäistavaroiden verkkokauppa kasvoi vuodessa tasolle, jonka saavuttamisessa Kurjenoja oli aikaisemmin ennakoinut kuluvan kolme-neljä vuotta. Päivittäistavaroiden verkkokaupan osuus hyppäsi vuodessa 0,6:sta kahteen prosenttiin.
Verkko vakiintuu ostoskanavana
Viime vuoden aikana digiostamisesta tuli vakiintunut tapa monelle kuluttajalle. Viimeisen kolmen kuukauden aikana verkkoa käyttäneistä peräti 73 prosenttia teki myös digiostoksia, kun edellisenä vuonna osuus oli 65 prosenttia. Päivittäistavaroiden lisäksi varsinkin kirjoja, sisustustuotteita, kodinkoneita, kodin käyttötavaroita, kosmetiikkaa ja lemmikkituotteita siirryttiin ostamaan aikaisempaa useammin verkkoon – ja usein myös ensimmäistä kertaa.
Kuluttajien käsitys itsestä digiostajana myös muuttui koronavuoden aikana. Koronakevään ja -kesän jälkeen syksyllä 2020 peräti 42 prosenttia aikuisista netinkäyttäjistä arvioi oman ostamisen painottuvan lähivuosina selvästi verkkokauppaan. Tammikuussa, juuri ennen pandemian alkua, näin arvioi vain 35 prosenttia.
Vaikka pandemian hellitettyä moni palaa myös fyysisten myymälöiden, esimerkiksi ruoka- tai vaatekauppojen, asiakkaiksi, paluuta täysin entiseen ei ole.
”Pysyvästi muuttuneet työnteon tavat ja pandemian aikana saatu tottumus verkko-ostamiseen tukevat digikauppaa myös tulevina vuosina. Samalla kauppa on kehittänyt ja kehittää edelleen digitaalisia palveluja ja saavutettavuutta voimakkaasti, mikä pitää kuluttajia digikanavilla”, Kurjenoja sanoo.
Kotimaisen digikaupan oikea hetki
Verkko-ostamisen kasvuvauhti ja vakiintuminen suomalaisten kuluttajien arkeen kasvattaa vaatimuksia kaupan digikehitykselle. Nyt jos koskaan on kotimaisen digikaupan ratkaiseva hetki, ja sen kehittämiseen olisi satsattava niin yritystasolla kuin poliittisin päätöksin.
Suomen kestävän kasvun ohjelman panoksia pitäisikin kohdistaa kotimaisen digikaupan kehittämiseen sekä osaamisen että kansainvälistymisen lisäämiseksi.
”Kehityksen vauhdittamiseksi tarvitaan panostuksia erityisesti pk-yritysten verkkokauppojen kansainvälistymiseen”, sanoo Kaupan liiton toimitusjohtaja Mari Kiviniemi.
Vahvaan asiakaskokemukseen ja vastuullisuuteen nojautuvilla suomalaisyrityksillä on edellytykset menestyä myös kansainvälisillä markkinoilla ja tarjota kestäviä palveluja ja tuotteita asiakkailleen.
”Digitalisaation tuomista mahdollisuuksista hyötyminen edellyttää panostuksia osaamiseen eri koulutusasteilla. Siten kauppa pysyy kilpailukykyisenä entistä kireämmässä kansainvälisessä kilpailussa”, Kiviniemi painottaa.