Väyläviraston pääjohtaja kiittelee infralinjauksia

Väyläviraston pääjohtaja Kari Wihlman kehuu hallitusohjelman infralinjauksia. Hän sanoo, ettei Väyläviraston pääjohtajana voi olla kuin tyytyväinen hallitusohjelman infralinjauksiin.

”Kolmen miljardin infrainvestointiohjelma elinkeinoelämän kannalta tärkeisiin väylähankkeisiin ja korjausvelan purkuun kaikkialla Suomessa on erittäin merkittävä”, Wihlman kirjoittaa Väyläviraston verkkosivun blogissaan 21.9.

Wihlmanin mukaan väyläpidon rahoituksen tulee olla useamman vuoden tähtäimellä ennakoitavaa, jotta voidaan varmistaa riittävä toteutusvalmius ja palveluntuottajat pystyvät varautumaan kohteiden toteuttamiseen. Tämä varmistaa hänen mukaansa myös markkinoiden toimivuuden ja kustannustehokkuuden.

Väylävirastolla on Wihlmanin mukaan tänä vuonna käynnissä reilun kahden miljardin euron arvosta suuria väyläinvestointihankkeita, näistä 12 on tiehanketta, 30 ratahanketta ja yksi vesiväylähanke. Lisäksi eri puolilla maata on käynnissä toistakymmentä perusväylänpitoon liittyvää korjaus- ja parantamishanketta.

”Korjausvelkarahoituksesta kaivattua apua”

Kirjoittajan mukaan keneltäkään teillä ja radoilla liikkuvalta ei ole jäänyt huomaamatta maamme väyläverkon jatkuvasti kasvava korjausvelka.

Wihlman sanoo, että Väylävirasto joutui alkuvuodesta tarkistamaan laskelmiaan, sillä maanrakennusalan kustannustason nousu näkyy suoraan myös korjausvelan vähentämiseen tarvittavien toimenpiteiden hinnoissa. Kun tämä kustannustason muutos huomioidaan, on väylien korjausvelka jo noin neljä miljardia euroa, josta tieverkolla 2,4 miljardia ja rataverkolla 1,5 miljardia sekä noin 35 miljoonaa euroa vesiväylillä.

Korjausvelan määrään vaikuttavat huonokuntoisten väylien määrä sekä korjauskustannukset ja niiden muutokset kustannustasossa. Korjausvelka kasvaa nopeimmin rappeutuvissa osissa väyliä, joita ovat esim. vilkasliikenteiset päällystetyt maantiet. Väylien riittävä kunnossapitota so edellyttäisi vuosittaisen perusväylänpidon budjetille olla vähintään 1,6 miljardia euroa.

”Maanteiden huono kunto johtaa nopeus- ja painorajoituksiin, joiden takia kuljetuskustannukset kasvavat, matka-ajat pitenevät ja matka-aikojen ennakoitavuus heikkenee. Huonokuntoinen rataverkko on erittäin altis liikenteen häiriöille, lisäksi nopeus- ja painorajoitukset pidentävät myös rautatieliikenteen matka-aikoja”, Wihlman sanoo.

Korjausvelan purkuun 520 miljoonaa euroa

Hallitusohjelmassa korjausvelan purkuun osoitettu 520 miljoonaa euroa on hänen mukaansa erittäin tervetullut. Tästä summasta on ensi vuonna tulossa käyttöön 250 miljoonaa euroa, mikä taittaa korjausvelan kasvua tulevan vuoden osalta.

Korjausvelkarahoitus käytetään hänen mukaansa erityisesti maanteiden korjaamiseen, ensisijaisesti päällystämiseen. Lisärahoitus ei ratkaise tieverkon kaikkia peruskorjaustarpeita, mutta sillä voidaan kohdentaa korjaustoimenpiteitä eri puolille maata, erityisesti alueellisesti merkittävien asutuskeskusten välisille ja elinkeinoelämän kannalta merkittäville, vilkkaammille seudullisille teille. Rataverkolla lisärahoitusta kohdistetaan toimenpiteisiin, joilla vähennetään raideliikenteen häiriöherkkyyttä.