Vientiteollisuus vaatii hallitukselta toimia kehysriihessä

Vientiteollisuus eli Teknologiateollisuus, Metsäteollisuus ja Kemianteollisuus sekä Energiateollisuus vaativat teollisuuspolitiikan nostamista poliittisen päätöksenteon keskiöön kehysriihessä. 

Jatkuva geopoliittinen murros ja viimeisimpänä Yhdysvaltain ilmoittamat tullit, iskevät liittojen mukaan kipeästi Suomen suurimpiin teollisuuden aloihin ja alleviivaavat vahvan teollisuuspolitiikan merkitystä poliittisessa päätöksenteossa.

Liitot julkistivat kananottonsa 16.4.

Tiedotteen mukaan teollisuus on Suomen hyvinvoinnin kivijalka. Vientiteollisuus ja energiateollisuus työllistävät yli 1,1 miljoona suomalaista. Vientiteollisuuden vaikutus Suomen kansantalouteen on noin 47 prosenttia arvonlisästä – eli lähes puolet Suomen hyvinvoinnista. Tätä kivijalkaa on koeteltu Venäjän hyökkäyssodasta alkaneella energiakriisillä, valtiontukikilpailulla ja Yhdysvaltain ilmoittamilla massiivisilla tulleilla.

Tärkeysjärjestyksen kärkeen

Liitot vaativat hallitukselta, että teollisuuden toiminta- ja kasvuedellytykset nostetaan poliittisessa päätöksenteossa tärkeysjärjestyksen kärkeen.

Yli 200 Suomessa toimivaa yritystä ja toimialojen etujärjestöt julkistivat maaliskuussa teollisuuden kasvujulistuksen, jossa ehdotetaan lisätoimia Suomen teollisuuden uudistamiseksi ja kestävän kasvun nopeuttamiseksi. Suomella on vahvan prosessiteollisuuden, korkean teknologisen osaamisen ja puhtaan energian tuotannon merkittävän potentiaalin ansiosta edellytykset kestävään talouskasvuun.

Tavoitellessaan hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä Suomen on valittava rohkean uudistumisen polku, joka luo työtä, toimeentuloa ja turvallisuutta kaikille suomalaisille. Teollisuuden kasvujulistuksesta, Finlandia-julistuksesta, löytyvät kestävän kasvun avaimet kilpailukyvyn ja investointien vahvistamiseksi – eli suomalaisten hyvinvoinnin lisäämiseen.

Toimenpide-esityksiä hallitukselle

1. Kysynnän vauhdittaminen: Luodaan alkuvaiheen globaalia kysyntää uusille, puhtaille tuotteille referenssihankkeilla, verokannustimilla sekä julkisten hankintojen ja muiden kysyntää tukevien kannusteiden avulla.
2. Investointien ja kasvun helpottaminen: Kohdistetaan Suomen ja EU:n tukirahoitus kasvua vauhdittaviin investointeihin, mahdollistetaan uuden ja riskipitoisen teknologian investointien nopeutetut poistot sekä jatketaan sähköistämistukea ja investointien verohuojennusta suurille sähköä käyttäville laitoksille.
3. Energia-alan investointien varmistaminen: Varmistetaan merkittävät kanta- ja jakeluverkkoinvestoinnit ennakoivasti teollisuuden kasvutarpeisiin ja mahdollistetaan investointien jatkuminen uusiutuviin sekä tuotantovaihtelua tasaaviin ratkaisuihin.
4. Investointien ja EU-rahoituksen kotiuttaminen: Jatketaan valtionhallintoon perustetun investointinyrkin kehittämistä ja kootaan teollisuuden ja valtion osaaminen yhteiseksi voimavaraksi
5. Hiilidioksidin talteenoton ja hyötykäytön edellytysten luominen: Luodaan EU-tason ennakoitavia kannustimia talteenotetulle hiilidioksidille ja siitä jalostettujen tuotteiden markkinoille.
6. Nato-jäsenyyden hyödyntäminen: Rakennetaan kokonaisturvallisuutta ja teollisuuden mahdollisuuksia rinnakkain turvaten pitkäikäistenkin investointien toimintaympäristö.
7. Raaka-aineiden saatavuuden varmistaminen: Parannetaan raaka-aineiden kierrätystä ja hyödynnetään luonnonvaroja kestävästi huolehtimalla samalla korvaamattomista luontoarvoista ja minimoimalla metsäkato.
8. Teollisten keskittymien luominen ja vahvistaminen: Luodaan toimintamallit teollisuuspuistojen sujuvaan rakentamiseen ja kehittämiseen. Joudutetaan luvitusta ja kaavoitusta sekä sovelletaan nopeutettuja käsittelyjä ja sääntelyn joustoja.
9. Vetytalouden vauhdittaminen: Edistetään vedyn tuotantoa, siirtoa, varastointia ja käyttöä. Varmistetaan, että vetytalouden mahdollisuudet ja hyödyt teollisuuden arvoketjuissa kotiutuvat Suomeen.