VR luopuu 25 matkustaja-asemasta

Asemakiinteistöjen omistajuus on hajautunut vuosien saatossa useille eri tahoille. VR:n lisäksi asemia omistavat esimerkiksi Väylävirasto, Senaatti, yksityiset yritykset ja kunnat. Yhteensä Suomessa on 64 matkustajaliikennettä palvelevaa asemarakennusta.

VR käy neuvotteluita omistamiensa 25 aseman tulevaisuudesta ensisijaisesti kaupunkien ja kuntien kanssa. Asemista luopuminen tapahtuu vaiheittain lähivuosina. Helsingin ja Tampereen asemat eivät ole lähivuosina luovutettavien asemien joukossa johtuen niissä käynnissä olevista kehityshankkeista. Myös raja-asemien tilannetta tarkastellaan erikseen.

"Kaupungeilla ja kunnilla on monenlaisia tarpeita ja toiveita asema-alueiden palvelujen ja maankäytön kehittämiselle. Asemiemme siirtyminen niiden omistukseen helpottaisi liikkumisen palveluiden, matkaketjujen sekä yleisemminkin kaupunkirakenteen kehittämistä paikalliset tarpeet huomioiden", sanoo VR:n tiedotteessa yhtiön kiinteistöyksiköstä vastaava talousjohtaja Erkka Repo.

Asemien rooli on muuttunut merkittävästi viime vuosina lipunmyynnin ja muun matkustajainformaation siirryttyä digitaalisiin kanaviin. Samalla esimerkiksi odotustilojen tarve on vähentynyt, kun matkustajat näkevät reaaliaikaisesti tiedon oman junan saapumisesta suoraan digitaalisista kanavista.

"Yli 90 % lipuistamme myydään digikanavista, ja VR Matkalla -sovelluksella on lähes 400 000 käyttäjää kuukaudessa. Digitaalisen kehityksen myötä fyysisten asemarakennusten rooli on muuttunut. VR huolehtii jatkossakin junalla matkustamisen asiakaskokemuksesta ja tarjoaa matkustajapalveluita, esimerkiksi odotustiloja tai matkatavaransäilytystä, muiden tahojen omistamilla asemilla", Repo kertoo.

Tällä hetkellä VR omistaa 25 matkustaja-asemakiinteistön lisäksi kolme raja-asemaa. VR omistaa seuraavat asemat: Akaa Toijala, Helsinki, Hyvinkää, Hämeenlinna, Joensuu, Järvenpää, Kajaani, Kerava, Kolari, Kotka, Kouvola, Kuhmo Vartius, Kuopio, Kemijärvi, Lahti, Lappeenranta Vainikkala, Mikkeli, Oulainen, Parkano, Pieksämäki, Riihimäki, Siilinjärvi, Tampere, Turku, Turku Kupittaa, Tuusula Jokela, Varkaus sekä Tohmajärvi Niirala.

Taustalla pidempiaikainen kehitys rautatieympäristössä

Asemista luopuminen on jatkumoa myös junaliikenteen kilpailun avautumiselle Open Access -mallilla. Monen rautatietoimijan ympäristössä on luonnollista, ettei asemien omistus ole keskittynyt yhdelle rautatieliikenteenharjoittajalle. Jo aiemmin rautatieinfran omistajuus ja operaattorin rooli ovat eriytyneet toisistaan. Asemakiinteistöistä luopuminen ei muuta VR:n taloudellista asemaa, koska osinkopolitiikan mukaan kiinteistöjen nettomyyntituotot jaetaan valtio-omistajalle.