Päämainos

ASVspoof-kilpailu tunnistaa puhehuijausta

Itä-Suomen yliopisto mukana ison kansainvälisen kilpailutapahtuman järjestelyissä.

11.02.2019
Teksti Esko Lukkari

Tutkimuslaitokset, suuret IT-alan yritykset ja tutkijat yhdistävät voimansa seuraavan sukupolven puhehuijausten tunnistamiseksi kansainvälisessä teknologiakilpailussa.

Kolmatta kertaa järjestettävällä ASVspoof -teknologiaevaluaatiokilpailulla käydään puhebiometristen järjestelmien, eli puhujantunnistuksen, haavoittuvuuksien tutkimiseen ja huijaushyökkäysten tunnistusmenetelmien kehittämiseen.

Kilpailu kokoaa yhteen puheteknologian ja koneoppimisen asiantuntijoita ympäri maailman ratkomaan “feikkipuheen” erottamista oikeasta puheesta.

Itä-Suomen yliopisto tiedotti asiasta 5.2.

”Tutkijat käynnistivät ASVspoof -kilpailun vuosina 2013–2015, ja Itä-Suomen yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitos on yksi kilpailun perustajajäsenistä”, sanoo tiedotteessa laitoksen apulaisprofessori Tomi Kinnunen.

Nyt järjestettävän kilpailun suunnittelutyö alkoi liki vuosi sitten, ja siihen on osallistunut noin 40 tutkijaa yhteensä 17 eri organisaatiosta.

ASVspoof 2019 -evaluointia koordinoi Itä-Suomen yliopiston lisäksi joukko tutkimusyksiköitä, EURECOM ja INRIA (Ranska), National Institute of Informatics ja NEC (Japani), sekä Edinburghin yliopisto (Englanti).

Ympäri maailmaa

Mukana on myös suuri joukko muita kumppaneita, jotka ovat toimittaneet dataa kilpailuun: Aalto University (Suomi), Academia Sinica (Taiwan), the Adapt Centre (Irlanti), DFKI (Saksa), HOYA (Japani), iFlytek (Kiina), Google LLC (UK), Nagoya University (Japani), Saarland University (Saksa), Trinity College Dublin (Irlanti), NTT Communication Science Laboratories (Japani), the Laboratoire Informatique d’Avignon (Ranska) ja the University of Science and Technology of China.

ASVspoof -kilpailu on suurin puhebiometristen huijaushyökkäysten teknologiaevaluaatio tähän mennessä. Kilpailussa tutkitaan puhujantunnistuksen haavoittuvuuksia ja kehitetään huijaushyökkäysten tunnistusmenetelmiä.

Informaatiovaikuttaminen huolettaa monia, eikä kukaan pysty ennustamaan sen tulevia muotoja tarkasti. Valeuutisten lisäksi multimediaa, kuten videoita, kuvia ja ääntä on yhä helpompaa tuottaa tai manipuloida.

Turvallisen puheteknologian kehittämiseksi tarvitaan yhteismitallinen tapa vertailla eri ratkaisuja huijaushyökkäysten tunnistamiseksi. Tähän tarvitaan sekä kaikkien vapaasti käytössä olevaa dataa, että yhteinen sopimus mittaustavasta, jolla kilpailevia teknologioita vertaillaan. Se mahdollistaa parhaimpien ratkaisujen identifioinnin.

ASVspoof 2019 -kilpailuun on rekisteröitynyt liki 150 tutkijaa, tutkimusyksikköä tai firmaa – maailman joka kolkasta.

Tulokset syyskuussa

ASVspoof 2019 -kilpailun tuloksia ei tässä vaiheessa tiedä kukaan. Sen tulokset tullaan esittelemään syyskuussa INTERSPEECH-konferenssissa Grazissa, Itävallassa.

”Yksi asia on kuitenkin varmaa, kilpailun jälkeen olemme yhtä askelta viisaampia siitä, millaisia huijaustapoja on mahdollista tunnistaa, ja millaisia turvallisuusriskejä viimeisintä huutoa olevat synteesi- ja kloonausteknologiat tuovat mukanaan informaatioyhteiskuntaamme, toteavat kilpailun järjestäjät.

Tulevaisuudessa ei voida erottaa koneellisesti tuotettua videota tai puhetta pelkän kuulo- tai näköaistin perusteella

Viime vuonna niin sanotut DeepFakes-videot herättivät laajaa huomiota. DeepFake-videot ovat koneoppimisen avulla keinotekoisesti luotuja realistisen näköisiä videoita kohdehenkilöistä, usein julkkiksista.

Vuonna 2016 Google esitteli ‘WaveNet’-teknologian, jolla voidaan generoida luonnollisen kuuloista puhetta, jota on korvakuulolla hankala erottaa synteettiseksi puheeksi. Puhesynteesi on jo mukana elämässämme muun muassa älyavustimissa, äänikirjoissa, autonavigaattoreissa, kuulutusjärjestelmissä, sekä muissa hyödyllisissä sovelluksissa.

Mitä hyvänsä teknologiaa voidaan kuitenkin käyttää sekä hyödyllisiin että haitallisiin tarkoituksiin, riippuen käyttäjästä. Puhesynteesillä ja äänikonversiolla voidaan jo nyt laittaa sanoja toisen suuhun tai kloonata puheääntä. On tärkeää ymmärtää, että tulevaisuudessa tuskin pystymme erottamaan koneellisesti tuotettua videota tai puhetta kuulo- tai näköaistimme perusteella.

Järjestäjien mukaan on kasvava tarve virustorjuntatyökalujen tapaiselle teknologialle, joka varoittaa käyttäjää, ettei hän ehkä kommunikoikaan luulemansa (tai edes oikean) ihmisen kanssa – tai mikäli on syytä epäillä, että videota tai puhetta on manipuloitu, kilpailun järjestäjät kertovat.

Biometrinen tunnistus

Yksi suurimmista huolenaiheista on biometrinen tunnistus, jota hyödynnetään laajalti henkilön tunnistuksessa aina rajavalvonnasta ja rikostutkinnasta pankkiasiointiin. Sekä tutkijat että biometrisen teknologian toimittajat ovat tienneet tahallisesti manipuloidun datan vaikutuksesta tunnistuksen haavoittuvuuteen pitkään.

Niin kutsutussa huijaushyökkäyksessä (spoofing attack) hyökkääjä pyrkii tahallisesti esiintymään toisena henkilönä, kuten sinuna, päästääkseen käsiksi henkilökohtaisiin tietoihin tai fyysisiin tiloihin.

Hyökkäyksillä voidaan huijata paitsi biometrisia tunnistusjärjestelmiä myös ihmisiä. Perinteisten biometristen tunnisteiden (mm. kasvojentunnistus ja sormenjäljet) haavoittuvuuksia hyökkäyksille on tutkittu pitkään, mutta puheäänen osalta tutkimus on ottanut tulta alleen vasta viime vuosina. Osittain tähän on vaikuttanut kasvava puheohjauksen käyttö eri sovelluksissa.

JAA

LUETUIMMAT