Päämainos
BepiColombo tutkii Merkuriusta ja sen avaruussäätä
Teknologia 01.10. 05:47

BepiColombo tutkii Merkuriusta ja sen avaruussäätä

Aalto-yliopiston tutkivat ovat kehittäneet ESAn ja BJAXAn luotaimen hiukkasmittalaitteita.

01.10.2021
Teksti Esko Lukkari

Aalto-yliopiston tutkijat ovat olleet mukana rakentamassa Merkurius-planeettaa ja sen avaruussäätä tutkivan luotaimen hiukkasmittalaitteita. BepiColombo-luotain on ESAn ja Japanin avaruusjärjestön BJAXAn yhteishanke.

Euroopan avaruusjärjestön ESAn ja Japanin avaruusjärjestön BJAXAn BepiColombo-luotain lähti kohti Merkuriusta lokakuussa 2018. Matkaa Merkuriuksen kiertoradalle on vielä nelisen vuotta, mutta ennen sitä luotaimella on edessä monia tärkeitä välietappeja.

Yksi niistä koittaa perjantain ja lauantain välisenä yönä, arviolta kello 02.34 Suomen aikaa.

”BepiColombo tekee silloin ensimmäisen Merkuriuksen ohilentonsa”, kertoo Aalto-yliopiston avaruusfysiikan professori Esa Kallio.

Aalto-yliopisto tiedotti hankkeesta 29.9.

Kallio on jo 20 vuoden ajan työskennellyt luotaimen SERENA-instrumenttiryhmässä, jonka rakentama laitteisto mittaa planeetasta karkaavia hiukkasia.

”Nyt pääsemme ensimmäistä kertaa kokeilemaan mittalaitteita Merkuriuksessa”, hän iloitsee.

BepiColombo ohittaa Merkuriuksen lähimmillään vain 200 kilometrin päästä. Ohilentojen tehtävä on jarruttaa luotaimen vauhtia niin, että sen polttoaine riittää lopulliseen, planeetan kiertoradalle vievään jarrutukseen vuonna 2025.

Luotaimen nimi onkin kunnianosoitus 1920 syntyneelle italialaiselle matemaatikolle Giuseppe ”Bepi” Colombolle, joka osoitti laskelmillaan, miten planeettojen painovoimaa voisi käyttää luotaimen ratojen suunnittelussa.

Kaksi luotainta yhdessä paketissa

BepiColombo on poikkeuksellinen luotain, sillä se koostuu kahdesta luotaimesta ja niitä yhdistävästä kuljettimesta. Kun luotaimet irrotetaan toisistaan vuoden 2025 lopulla, eurooppalaisten luotain siirtyy Merkuriusta lähempänä olevalle radalle ja japanilaisten luotain kauemmalle.

”Euroopan avaruusjärjestö ESAn luotaimen mittaukset painottuvat tutkimaan itse planeettaa ja sen pinnan lähellä tapahtuvia ilmiöitä. Japanilaisten luotain tutkii planeetan lähiympäristöä. Näin meillä on mahdollista saada kokonaisvaltainen kuva Merkuriuksesta ja sen avaruusympäristöstä”, Kallio sanoo.

SERENA-laitteisto mittaa neutraaleja ja sähköisesti varautuneita hiukkasia. Niitä tulee sekä Auringosta että Merkuriuksen pinnalta, Auringon hiukkastulituksen seurauksena.

”Toisin kuin useissa Mars-luotaimissa, Merkuriukseen ei mene laskeutujaa, vaan me keräämme pinnan roiskeita ja selvitämme niiden avulla, mistä materiaaleista Merkuriuksen pinta koostuu”, Kallio sanoo.

Merkurius on maankaltainen kiviplaneetta, jonka törmäyskraatterien täyttämä pinta muistuttaa Kuun pintaa. Kallion mukaan yksi Merkuriuksen erikoisimpia piirteitä on sen sisäinen magneettikenttä, joka havaittiin Mariner 10 -luotaimen ohilennoilla 1974 ja 1975.

”Emme vielä tiedä, miten noin pienellä planeetalla ylipäänsä on sisäinen magneettikenttä tai sitä, miten tuon magneettikentän planeetan ympärille muodostama ’taskukokoinen magneettikehä”’käyttäytyy. BepiColombo yrittää selvittää, missä Merkurius on muodostunut ja miten se on kehittynyt ja onko Merkuriuksen kraattereissa vettä.”

JAA

LUETUIMMAT