GNSS-häirinnän estämisen keinot ovat rajallisia
Maanmittauslaitos selvitti mahdollisuuksia suojautua lento- ja meriliikenteen häirinnältä.
26.01.2026
Teksti Esko Lukkari kuvat ESA
Satelliittipaikannuksen (GNSS) häirintä Suomessa aiheuttaa haittaa muun muassa lento- ja meriliikenteelle, pelastustoimelle sekä pörsseille ja televerkoille.
Häirintä on kasvanut merkittävästi vuodesta 2022 lähtien. Mahdollisuudet puuttua satelliittipaikannuksen häirintään Suomessa ovat rajalliset. Venäjän uskotaan olevan häirinnän takana.
Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus FGI on tehnyt aiheesta kattavan selvityksen GNSS security and resilience in Eastern Finland. Selvitys esittelee keinoja, joilla voidaan parantaa satelliittinavigoinnin turvallisuutta ja sietokykyä sekä vaihtoehtoisia paikannusmenetelmiä. Selvitys korostaa, että tilannekuvaa on parannettava ja tutkimusta tarvitaan lisää.
Tarvitaan lisää tutkimusta
Selvitys tarkastelee sekä miehitetyn että miehittämättömän ilmaliikenteen osuutta GNSS-häirinnän sieto- ja korjausratkaisujen kehittämisessä.
.
”GNSS-häiriöihin varautuminen on monitahoinen kokonaisuus, johon ei ole valmiita tai yksinkertaisia ratkaisuja, vaan se vaatii erilaisia teknologioita ja tutkimusta. Meillä on aiheesta osaamista ja tutkimushankkeita, mutta tutkimusta tarvittaisiin paljon nykyistä enemmän”, sanoo tiedotteessa professori Sanna Kaasalainen Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus FGI:stä.
Suomessa tarvitaan myös reaaliaikainen tilannekuva GNSS-häiriöistä. Tällaisen voisi toteuttaa tilannepalveluna, joka näyttää ovatko paikannussignaalit normaalisti saatavilla.
Häirintä yleisintä Itä-Suomessa
GNSS-häirintä on yleistä varsinkin Itä-Suomessa, jossa haittoja aiheutuu muun muassa lentoliikenteelle ja liiketoiminnalle.
”Satelliittinavigoinnin luotettavuus on olennainen ilmaliikenteen toimintaedellytys. Droonien lisääntymisen myötä parempien toimintamallien tarve korostuu entisestään”, toteaa projektipäällikkö Eija Joro Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta (Xamk).
Nyt julkaistun selvityksen Maanmittauslaitokselta tilasi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Logistiikan ja merenkulun tutkimusyksikkö osana Kasvua modernista ilmaliikenteestä itäiseen Suomeen -hanketta. Hanke on EU:n osarahoittama, ja sitä rahoittavat myös yritykset ja kunnat.