Hannukaisen jätevesien hallintaan testataan uudenlaista koerakennetta

Hannukainen Mining ja Tapojärvi ovat tehneet suunnitellulle Kolarin kaivosalueelle koerakenteen. Tarkoituksena on löytää ratkaisuja kaivosvesien stabilointiin peiterakenteiden avulla. Koerakenteella testataan myös uusia materiaaleja kaivoksen sivukiven ympäristövaikutusten hallintaan.

Business Finland rahoittaa kiisteltyä kaivoshanketta.

Tapojärvi Oy tiedotti asiasta 16.9.

Hannukaiseen suunnitellun kaivoksen toiminta ja louhoksen maanpoistotöiden on määrä käynnistyä viimeistään 30.9.2032 mennessä. Koetoiminnan kesto on pisimmillään noin kymmenen vuotta. Kaivoksen on luvattu työllistävän 300 henkeä ja rautamalivarojen riittävän vähintään 20 vuodeksi. Hanke on ympäristösyistä herättänyt paljon vastustusta.

Nyt tehty koerakenne on sijoitettu kaivoslupahakemuksen vanhalle maa-ainesten ottoalueelle, Laurinojan avolouhoksen länsipuolelle. Rakennetun kentän pinta-ala on 525 neliötä ja korkeus on 2,5 metriä.

Väkevät kaivosvedet olisivat ongelma

Toiminta liittyy TYPKI-hankkeeseen, jonka tavoitteena on mm. kehittää ratkaisuja typpi- ja sulfaattipitoisten kaivosvesien stabilointiin sivuvirtapohjaisten betoni- tai peiterakenteiden avulla.

Hannukaisen rautamalmikaivoksella muodostuisi rikastamoprosessissa väkeviä kaivosvesiä, jotka puhdistettaisiin vesienkäsittelylaitoksessa. Koetoimintaa varten on valmistettu kaivosvettä vastaavaa synteettistä vettä, jota käytetään alkaliaktivoidun kuonan valmistuksessa.

Kuonaa hyödynnetään betonin valmistuksessa, jota käytetään läjitetyn sivukiven pinnan tiivistämisessä. Kaivosvettä käytettäessä kaivosvesi sitoutuu prosessissa kuonaan. Toiminta on samalla loppukäsittelyprosessi konsentroidulle kaivosvedelle.

Koetoiminnan tavoitteena on testata teknisiä työmenetelmiä ja rakenteen toimivuutta käytännössä sivukivialueen peittämisessä. Varsinaista toteutusta varten testataan muun muassa materiaalin veden- ja hapenläpäisevyyttä, lujittumista, stabiiliutta, säänkestävyyttä ja työstettävyyttä sekä muita työteknisiä seikkoja.

Uudenlainen ratkaisu kaivosalalla

”Tämä on aivan uutta kaivosalalla”, sanoo tiedotteessa professori Kauko Kujala.

Kujala toimii asiantuntijana rakenneselvityksessä ja käyttää tuloksia geoteknisissä mallinnuksissaan, joilla saadaan arvioita peittorakenteen toimivuudesta.

Koerakenteen tiivistyskerroksen läpäisevät vedet johdetaan lysimetrien kautta umpikaivoihin, joista vedet johdetaan hallitusti koerakennetta kiertäviin ojiin. Koerakenteen pintavaluntavedet kerätään näytteenoton jälkeen hulevesien ja sadevesien kanssa koealueen eteläpuoleiseen orsivesialtaaseen.

Tiivistysrakenteessa käytettävästä betonista ei aiheudu erityisiä päästöjä ympäristöön. Tiivistysrakenteessa käytettävä materiaali tai valmis rakenne ei pölyä eikä vaikutuksia Laurinojaan tai lähimmälle pohjavesialueelle uskota aiheutuvan.