Kelluu aloitti ilmalaivojen valmistuksen Joensuussa
Pienikokoisia, itseohjautuvia vetyilmalaivoja hyödynnetään ympäristön tarkkailussa.
12.12.2022
Teksti Esko Lukkari kuvat Kelluu
Joensuulainen startup-yritys Kelluu Oy on aloittanut oman laivaston valmistamisen. Yhtiö aikoo valmistaa vetykäyttöisiä ilmalaivoja infrastruktuurin tarkkailupalveluihin ja ympäristön tiedonkeruu- ja analysointipalveluihin ja luoda uudenlaista liiketoimintaa.
Kelluun laivasto kasvaa vielä tänä vuonna kahdella uudella ilmalaivalla ja ensi vuonna tavoitteena on rakentaa 7-10 ilmalaivaa lisää. Yhtiö valmistaa pienikokoisia, itseohjautuvia ja vetyteknologiaan pohjaavia ilmalaivoja Pohjois-Euroopan ainoassa ilmalaivatehtaassa ja tuotekehityslaboratoriossa Joensuun Reijolassa.
Business Joensuu tiedotti asiasta 1.12.
Suomeen tulisi maa-asemaverkosto
Tiedotteen mukaan Kelluu tavoittelee koko Suomen kattavaa ilmalaivojen maa-asemaverkon rakentamista. Vision mukaan Suomi voitaisiin kattaa viidellä maa-asemalla. Jokaisella maa-asemalla olisi kymmenen ilmalaivaa. Jokainen ilmalaiva pystyisi tekemään autonomisesti tarkkailu- ja kuvaustehtäviä 200 kilometrin säteellä.
Yhtiö on kertonut tehneensä aluksillaan jo 12-tuntisia tarkkailulentoja ja seuraavan sukupolven alukset laajentavat alusten operointikykyä. Äärimmäisen pitkän lentoajan ansiosta ilmalaivoja voidaan hyödyntää tiedonkeruussa pitkien matkojen päästä. Kelluun ilmalaivoja ja tarkkailupalveluita on hyödynnetty tähän mennessä sähkölinjojen kunnon valvonnassa ja metsätuhojen arvioinnissa.
Kelluun tavoitteena tarkkailulentojen alueen laajentaminen Itä-Suomesta maailmalle, ja toimiminen aidosti yhteiskuntaa palvelevana yhtiönä niin Suomessa ja Euroopassa.
Kelluun liiketoiminta perustuu ilmalaivan suorittamaan ympäristön, esimerkiksi maaston tai infrastruktuurin, havainnointiin sekä tiedonkeruuseen ja -jalostamiseen asiakkaiden tarpeisiin.
Sähköverkot yksi valvontakohde
Yhtiö uskoo Ilmalaivan ja tarkkailupalvelun mullistavan erityisesti kriittisen infran tarkastukset, esimerkiksi sähköverkkojen tarkkailun ja tarkastamisen. Vertailuna valtavasta infraverkkojen tarkkailumarkkinasta, joita tarkastetaan yleensä helikoptereilla, lennokeilla tai jalkapartioin – sähköverkkojen kunnon tarkastamiseen käytetään maailmanlaajuisesti noin 60 miljardia euroa vuodessa.
Tulevaisuudessa sähkölinjojen kunnon valvonta voidaan korvata ilmalaivan suorittamalla tiedonkeruulla ja havaintojen lähettämisestä reaaliajassa erittäin laajalta alueelta helikopteritarkastusten ja maatarkkailun sijaan.
”Kukaan muu maailmassa ei pysty tarkastelemaan infraverkkoja yhtä tehokkaasti ja päästöttömästi. Tällä hetkellä lennämme Itä-Suomen alueella, mutta tavoitteenamme on hyvin nopeasti laajentaa lentoalueemme koko Suomeen ja siitä Pohjois-Eurooppaan”, sanoo tiedotteessa Kelluu Oy:n toimitusjohtajana juuri aloittanut Janne Hietala.