Kreaten korjaama Tornionjoen ratasilta on vuoden silta 2025
Kahta maata yhdistävän sillan elinkaarta jatkettiin mittavalla korjaushankkeella.
14.11.2025
Teksti Esko Lukkari
Kreaten korjaama Tornionjoen ratasilta on saanut Vuoden silta 2025 -palkinnon. RILin Siltapäivillä jaettu tunnustus myönnettiin sillalle, joka edustaa poikkeuksellisen korkeatasoista korjausrakentamista.
Sillan korjaus valmistui marraskuussa 2024 ja urakan lopullinen arvo oli 4,3 miljoonaa euroa.
Teknisesti vaativa siltaurakka toteutettiin kahden valtion alueella osana Suomen ja Ruotsin välistä radan sähköistämishanketta, ja siinä onnistuttiin pidentämään sillan elinkaarta yli tavanomaisena käyttöikänä pidetyn 100 vuoden.
Silta yhdistää Suomen ja Ruotsin
Tornionjoen ratasilta on 410 metriä pitkä silta, josta 37 prosenttia on Suomen puolella Torniossa ja 63 prosenttia Ruotsin puolella Haaparannassa.
Tänä vuonna RILn Vuoden Silta -kilpailun teemana oli korjausrakentaminen ja sitä tiiviissä yhteistyössä Ruotsin Trafikverketin kanssa toteutettu urakka edustaa: sillan kantavat teräsrakenteet avarrettiin sähköistystä varten, kaikki tuet korjattiin ja teräsristikot maalattiin Suomen puolella kokonaan ja Ruotsin puolella paikkamaalaten.
Korjaushankkeen erityispiirteisiin kuului työskentely vesistön päällä ja telinetyöt sillalla, joka oli koko urakan ajan junaliikenteen käytössä. Lapin lyhyt kesä ja Natura-alueen erityisvaatimukset toivat lisähaasteita.
”Erityisen haastavaa oli mitoittaa vanhat teräsrakenteet ja eritoten niissä olevat niitit niin tarkkaan, että uudet teräsrakenteet osattiin valmistaa vanhoihin rakenteisiin sopiviksi. Uusien teräsrakenteiden pultit asennettiin vanhojen niittien paikalle ja toleranssit olivat milliluokkaa. Niittejä koko sillassa oli yli 200 000 kappaletta”, sanoo tiedotteessa työpäällikkö Aleksi Romppainen Kreatelta.
Sillan käyttöikä jatkuu merkittävästi
Vuoden silta -palkinnon tuomaristona toimi RILin Sillat ja erikoisrakenteet -tekniikkaryhmän johtoryhmä. Tuomaristo nosti esiin erityisesti sillan elinkaaren merkittävän jatkamisen, vaativan kantavuuslaskennan ja korjaustyön, joka ilmentää poikkeuksellisen hyvää siltaosaamista Suomessa.
”Vanha silta korjattiin ja modifioitiin uuteen käyttötarkoitukseen siten, että sillan elinkaarta onnistuttiin jatkamaan jopa yli tavanomaisena käyttöikänä pidetyn 100 vuoden, mikä ilmentää ympäristön kannalta kestävää rakentamiskulttuuria”, toteaa kilpailun tuomariston puheenjohtaja Ville Alajoki perusteluissaan.
Tuomaristo kuvaili siltaa myös teknisesti ja esteettisesti erittäin onnistuneeksi. Korjattu silta on heidän mukaansa kaunis, vakuuttava ja ympäristön kanssa sopusoinnussa.
Tornion ratasillan urakka jatkumoa useille palkituille silloille
Tornionjoen ratasilta erottui edukseen erityisesti kansainvälisen yhteistyön, ympäristövastuullisuuden ja liikenteen sujuvuuden huomioinnin osalta.
– Olemme ylpeitä siitä, että saimme toteuttaa tämän rajat ylittävän sillankorjauksen, joka parantaa raideliikenteen toimintavarmuutta ja tukee sähköistämisen edistymistä. Tornionjoen ratasillan avartaminen oli paitsi vaativa myös palkitseva urakka, jossa yhdistyivät tekninen osaaminen, kansainvälinen yhteistyö ja vastuullinen rakentaminen. Ne kaikki ovat osa-alueita, joissa Kreaten vaativan infran ammattilaiset ovat parhaimmillaan, iloitsee Kreaten ratarakentamisen johtaja Timo Leppänen.
Kreate on Suomen johtavia sillanrakentajia ja toteuttanut useita erikoisosaamista vaativia siltoja, joista aiemmin RIL-palkittuja ovat Telkäntaipaleen silta Lempäälässä, Isoisän silta Helsingissä, Heikinkadun alikulkusilta Oulussa sekä Ylisoutajan silta Joensuussa. Kreaten ammattilaiset ovat rakentaneet myös muita RIL-palkittuja siltoja Kreateen yhdistyneen Insinööritoimisto Seppo Rantalan aikana, kuten Kirjastosillan Turussa ja Laukon sillan Tampereella.
Tällä hetkellä Kreate rakentaa muun muassa teknisesti haastavaa Kirjalansalmen ja Hessundinsalmen siltahanketta Paraisilla sekä Suomen pisintä siltaa Kruunuvuorensiltaa työyhteenliittymänä. Lisäksi se on valittu toteuttamaan Junatien metrosillan Helsingissä, jossa toteutusvaihe arvioidaan alkavan loppukeväällä 2026.