Kuljetusyritykset suhtautuvat varauksella liikenteen automaatioon

Verne selvitti SKAL:n jäsenyritysten suhtautumista automaatioon ja päästövähennyksiin.

04.05.2020
Teksti Esko Lukkari

Kuljetusyritykset suhtautuvat varauksin ja jopa kielteisesti liikenteen automaatioon ja päästötavoitteiden saavuttamiseen. Tampereen yliopiston liikenteen tutkimuskeskus Verne teki SKAL:lle tutkimuksen kuljetusyritysten asenteista.

Tieliikenteen automaation odotetaan parantavan liikenneturvallisuutta ja kasvattavan tehokkuutta tavarankuljetuksessa ja henkilöliikenteessä. Tiekuljetusyritykset suhtautuvat kuitenkin keskimäärin melko varauksellisesti automaation hyödyntämiseen tavarankuljetuksessa.

Tampereen yliopisto tiedotti tuloksista 28.4.

”Yli 60 prosenttia vastanneista yrityksistä suhtautuu lievästi tai hyvin kielteisesti tavaraliikenteen automaatioon ja autonomisiin kuorma-autoihin. Mitä pienempi kuljetusyritys on kyseessä, sen kielteisempää on suhtautuminen tavarankuljetuksen automaatioon”, sanoo tiedotteessa tutkija Timo Liljamo Liikenteen tutkimuskeskus Vernestä.

Kyselyyn vastanneet yritykset arvioivat, että suuret logistiikka- ja kuljetusyritykset hyötyisivät automaatiosta pieniä kuljetusyrityksiä enemmän. Valtaosa kyselyyn vastanneista ei usko autonomisten kuorma-autojen toimivan Suomessa vielä pitkään aikaan.

Vastaajat näkivät haasteina Suomen tieverkon puutteelliset ominaisuudet, heikon kunnon ja liian vaativat keliolosuhteet. Suurin osa kyselyn vastaajista uskoi, että autonomisista kuorma-autoista ei kyetä tekemään riittävän luotettavia edes moottoriteille ja hyviin keliolosuhteisiin. Enemmistö kuitenkin sallisi autonomisten kuorma-autojen testaamisen esimerkiksi moottoriteillä, kunhan kyydissä on automaation turvallisesta toiminnasta vastaava kuljettaja.

Päästötavoitteet askarruttavat 

Valtaosa eli lähes 80 prosenttia kyselyn vastaajista oli sitä mieltä, että tieliikenteestä syntyviä ympäristöhaittoja ja -päästöjä tulee vähentää. Vain noin 40 prosenttia piti tieliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen nollaamista vuoteen 2045 mennessä hyvänä tavoitteena.

Tiekuljetusyritykset näkevät uuden teknologian käyttöönoton keinona päästöjen vähentämiseen, kun taas taloudelliset ohjauskeinot ja lainsäädännölliset kiellot ja rajoitukset herättävät ristiriitaisempia näkemyksiä: 14 prosenttia vastaajista piti näitä täysin hyväksyttävinä tapoina päästöjen rajoittamiseen, kun taas 17 prosenttia oli täysin eri mieltä.

”Kuljetusasiakkailla on merkittävä rooli tavarankuljetuksen energiatehokkuuden ja ympäristöystävällisyyden parantamisessa, mutta tämän ja vuonna 2011 tehdyn kyselyn perusteella asiakkaiden kiinnostus ei ole juurikaan lisääntynyt 2010-luvun aikana”, kertoo tenure track -professori Heikki Liimatainen.

Kuljetusasiakkaat voivat esimerkiksi vaatia tiekuljetusyrityksiltä ympäristöystävällisempää kalustoa, valvoa vaatimusten täyttymistä ja kehittää kuljetusten suunnittelua. Monissa vastauksissa nousi esiin huoli siitä, että hinta on usein ainoa asiakkaille merkitsevä tekijä. Asiakkaat eivät ole valmiita maksamaan enempää vähäpäästöisellä kalustolla tehdyistä kuljetuksista, mikä hidastaa investointeja puhtaampaan kalustoon.

Kyselyyn vastasi yhteensä 256 tiekuljetusyritystä. Kyselyyn vastanneet yritykset ovat kooltaan pieniä, kuten keskimääräiset suomalaiset kuljetusyritykset yleensäkin. Kysely toteutettiin Liikenteen tutkimuskeskus Vernessä osana Koneen Säätiön rahoittamaa Digitalisaatio, automatisaatio ja sähköistyminen arkiliikenteen muutosvoimina -tutkimushanketta.

JAA