Havainnekuva satelliitista avaruudessa.
Kvarkenin satelliittihankkeelle haetaan jo jatkoa
Tavoitteena luoda pohjoismaisten yliopistojen yhteistyöllä uutta avaruusliiketoimintaa.
09.05.2023
Teksti Esko Lukkari
Vaasan yliopiston johtamalle KvarkenSpaceEco-hankkeelle ollaan hakemassa jatkoa Boosting Space Business –hankehakemuksella. Siinä tavoitteena on luoda suomalaisten, ruotsalaisten ja norjalaisten korkeakoulujen avaruustalouden tutkimuksen, teknologian ja datan avulla uutta liiketoimintaa yrityspalveluja.
Vaasan Yliopiston ja KvarkenSpaceEco-hankkeen tavoitteena on edistää avaruusdatan hyödyntämistä Merenkurkun alueella. Vaasaan on perustettu avaruustalouden innovaatiokeskus eli Kvarken Space Center, pystytetty avaruusdataportaali, satelliittidatan vastaanottoasemia Vaasaan ja Seinäjoelle sekä toteutettu oma KvarkenSat-piensatelliitti.
Vaasan yliopisto tiedotti asiasta 28.4.
Vaasasta tullut iso kansallinen toimija
”Olemme tämän pohjoismaisen ison hankkeen kautta päässeet mukaan avaruusdatan hyödyntäjien joukkoon. Asiantuntemuksemme satelliitti- ja avaruusdatan hyödyntämisessä on kasvanut. Meistä on tullut kansallisesti merkittävä toimija, jolla on oma selkeä alue, eli avaruustalous ja siihen liittyvä liiketaloustieteellinen osaaminen”, sanoo hanketta johtanut Vaasan yliopiston Digital Economy -tutkimusalustajan johtaja, professori Heidi Kuusniemi.
Vaasan yliopistossa on menossa useita muita avaruusdataan liittyviä hankkeita, jotka liittyvät esimerkiksi tarkkuuspaikannukseen, piensatelliittien hyödyntämiseen, kuvantamiseen, talouden ennustamiseen sekä kestävyyden seurantaan.
Avaruusdataa saadaan maata kiertävistä satelliiteista. Se on esimerkiksi satelliittipaikannusdataa, joka auttaa paikanmäärityksessä, navigoinnissa ja tarkan ajan määrittämisessä. Satelliittikaukokartoitus taas kuvaa maapalloa, meriä ja muita vesistöjä, peltoja ja metsiä. Satelliittitietoliikenne puolestaan ulottuu niillekin seuduille, joissa ei ole tietoliikenneverkkoja.
Avaruusdata ja logistiikka
Avaruusdataa voidaan käyttää esimerkiksi liikenteessä ja logistiikassa, veden laadun, ilmanlaadun ja ympäristön tilan tarkkailussa, sään sekä aurinko- ja tuulienergian ennustamisessa, maa- ja metsätalouden optimoinnissa sekä kriittisten infrastruktuurien valvonnassa.
Avaruuteen laukaistaan yhä enemmän kaupallisia piensatelliitteja. Lisäksi Euroopan komission Galileo- ja Copernicus-ohjelmat tarjoavat laajalti avointa avaruusdataa. Datan turvin on mahdollista rakentaa uusia innovaatioita, sovelluksia, palveluita ja tuotteita.
”Avaruusdata ei ole pelkkää rakettitiedettä. Kyse on tiedonsiirrosta ja sensoreista. Avaruusdatan hyödyntäminen on kuitenkin vielä aika alkutekijöissään monilla yhteiskunnan aloilla”, sanoo Kuusniemi.
Hankkeessa on hyödynnetty olemassa olevaa avaruusteknologiaa ja osaamista, kuten esimerkiksi EU:n, Euroopan avaruusjärjestön ESA:n, NASA:n, Iceyen ja Planet.comin tuotteita, josta on ollut hyötyä alueen yrityksille ja muille toimijoille.