Päämainos

LUT saamassa uuden kaasunerotuslaboratorion

Lappeenrantaan aiotaan luoda kansainvälisesti merkittävä kaasunerotuksen osaamiskeskittymä.

15.01.2021
Teksti Esko Lukkari

LUT:n Lappeenrannan kampukselle rakennetaan parhaillaan uutta kaasunerotuksen laboratoriota. Laboratorio sijoitetaan konttiin muun muassa turvallisuuden takaamiseksi.

"Näemme, että meillä on mahdollisuus luoda kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävä osaamiskeskittymä. Suomessa tai Euroopassa toistaiseksi harva tutkimuslaitos panostaa voimakkaasti kaasunerotukseen", sanoo professori Mari Kallioinen.

LUT vahvistaa tutkimustaan rekrytoimalla myös kaasujen membraanierotukseen erikoistuneen professorin vuoden 2021 aikana. Membraaniteknikoiden sovellusalueet liittyvät keskeisesti hiilidioksidin talteenottoon sekä hiilen ja vedyn hyödyntämiseen raaka-aineina.

Lappeenrannan teknillinen yliopisto kertoi hankkeestaan verkkosivullaan 5.1.

LUT kertoo verkkosivullaan olevansa Suomen johtava yliopisto erotustekniikan tutkimuksessa. Osaamisen kulmakiviä ovat olleet neste-kiintoaine-erotus sekä nestevirtojen käsittely. Avaukset kaasumaisten sivuvirtojen hyödyntämiseksi täydentävät tiedotteen mukaan yliopiston osaamista palvelemaan ilmastotavoitteita ja yrityksiä.

"Tavoitteemme erotustekniikassa on tukea uudenlaisten prosessien siirtymistä mahdollisimman nopeasti laboratorioista pilot-laitteistoihin ja niin kutsuttuun demo-kokoluokkaan teollisuudessa. Yksittäisten erotusmateriaalien ja -operaatioiden lisäksi haluamme ymmärtää kokonaisprosesseja ja tuotantolaitoksia kokonaisuutena", sanoo Kallioinen.

Mitä on kaasunerotus?

Kaasunerotuksessa on kyse tavoista saada erilleen kahden kaasumaisen aineen seoksesta erilliset, yhtä ainetta sisältävät kaasut, esimerkiksi happi ja typpi.

"Kaasujen erottamiselle toisistaan on tarvetta monilla isoilla ja perinteisillä teollisuuden aloilla, esimerkiksi typpilannoitteiden valmistuksessa. Elektroniikkateollisuudessa puhdistettuja kaasuja käytetään muun muassa herkkien osien suojaamistarkoituksessa", sanoo kaasunerotuksen professori Nima Rezaei.

Esimerkiksi maakaasua käytetään polttoaineena ja puhdistettua happea käytetään sairaaloissa potilaiden hoidossa.

"Nesteabsorbtio, imeyttäminen kiintoaineeseen sekä paineen vaihteluun perustuva fysikaalinen absorbtio", luettelee prosessitekniikan professori Tuomas Koiranen esimerkkejä nykyisin laajasti käytetyistä tekniikoista.

Resurssitehokas kaasunerotus liittyy jo nyt olennaisesti monen muun tieteenalan ja tutkimusryhmän tutkimukseen, erityisesti Power-to-x (P2X) -teknologioiden kehityksessä.

JAA

LUETUIMMAT