Merenkulun vihreän siirtymän yksi jarru on polttoaineiden saatavuus

Traficomin merenkulun barometrin mukaan suomalaiset merenkulkuyritykset uskovat fossiilisten polttoaineiden käytön vähenevän meriliikenteessä tulevina vuosikymmeninä. Vauhti on silti toivottua hitaampaa ja IMO:n heikko rooli asiaan edistämisessä huolettaa. 

Vastaajat uskovat merkittävään käyttövoimamurrokseen, vaikka sen eteneminen riippuu teknologian kehityksestä, investointien kannattavuudesta ja sääntely-ympäristöstä.

Fossiiliset dominoivat vielä täysin

IMOn Greenhouse Gas Studyn (2020) mukaan fossiilisten polttoaineiden osuus meriliikenteessä oli globaalisti 99 prosenttia vuonna 2018. Merenkulun barometrin vastaajien mukaan fossiilisten polttoaineiden osuus olisi 94 prosenttia vuonna 2025. Osuuden arvioidaan laskevan 80 prosenttiin vuoteen 2030, 65 prosenttiin vuoteen 2040 ja 50 prosenttiin vuoteen 2050 mennessä.

”Arvioissa fossiilisten polttoaineiden osuus laskee alkuun jopa voimassa olevaa alueellista EU-sääntelyä ripeämmin. Kehitys näyttäytyy kuitenkin verkkaisempana kuin mihin kansainväliset nettonollatavoitteet tähtäävät, ja ero toimijoiden ennakoiman suunnan ja alustavasti sovittujen globaalien tavoitteiden välillä näyttäisi kasvavan vuosisadan puoliväliä lähestyttäessä,” sanoo tiedotteessa yksikönpäällikkö Tuomas Kiiski.

Yli puolet vastaajista näki biopohjaisten käyttövoimien nousevan merkittävään asemaan jo viiden vuoden sisällä. Myös sähkön arvioidaan yleistyvän lähivuosina ja merkittävästi kasvaviksi käyttövoimiksi arvioidaan vetyjohdannaiset, kuten ammoniakki ja metanoli, sekä vety itse.

Moottorit valmiita ongelmana polttoaine

Alus- ja moottoriteknologian kypsyyttä pidetään vihreän siirtymän merkittävimpänä edistäjänä, vaikka niihin liittyvä vihreiden polttoaineiden saatavuus ja hinta on yksi suurimmista siirtymän estäjistä.  

Vain kolmasosa vastaajista sanoo, että polttoaineiden jakeluverkosto ja satamainfra on vihreälle siirtymälle hyvässä mallissa. Miltei puolet piti tilannetta huonona. Verkoston ja infran lisäksi vastaajat kokivat sekä investointien kannattavuuden ja rahoituksen epävarmuuden, sekä sääntelyn ennakoitavuuden ja kannustavuuden olevan estäviä tekijöitä.

"Satamien infrastruktuuri on vihreälle siirtymälle ratkaisevaa. Investoinnit odottavat vielä selkeämpää suuntaa siitä, millä käyttövoimilla tulevaisuuden alukset kulkevat. Käsissämme on muna-kana-tyyppinen tilanne, jossa kaivataan joko sääntelystä tai markkinoilta tulevaa päätöstä tulevaisuuden polttoaineista," sanoo Traficomin merenkulkujohtaja Sanna Sonninen.

IMO ei pysty edistämään 

Kyselyn vastaajat ovat huolissaan kansainvälisen sääntelyn tulevaisuudesta. Lähes 70 prosenttia vastaajista ei usko IMO:n kykenevän vallitsevan maailmanpoliittisen tilanteen vuoksi edistämään globaalia ympäristösääntelyä. Seurauksena voi olla sääntelyn alueellistumisen kiihtyminen sekä EU:ssa että muilla alueilla, tai vaihtoehtoisesti tilanne, jossa globaalin ohjauksen puute heikentää vastuullisesti toimivien yritysten kilpailuasemaa. Huolta herättää myös tulevan sääntelyn epävarmuus, mikä voi potentiaalisesta saada alan toimijat jäädyttämään investoinnit.