Päämainos
Perseverancen monet kamerat tallensivat luotaimen laskeutumisen Marsiin. Mars-mönkijä sisältää myös suomalaisia mittauslaitteita.
Teknologia 23.02. 13:09

Perseverancen monet kamerat tallensivat luotaimen laskeutumisen Marsiin. Mars-mönkijä sisältää myös suomalaisia mittauslaitteita.

NASAn Perseverancessa suomalaisia tutkimusvälineitä

Marsia tutkitaan Vaisalan paine- ja kosteusantureilla ja Ilmatieteen laitoksen kaasukehää mittaavilla laitteilla.

23.02.2021
Teksti Esko Lukkari kuvat NASA/JPL-Caltech

NASAn uuden Mars-tutkimusaluksen, Perseverance-mönkijän mukana on Vaisalan ja Ilmatieteen laitoksen mittauslaitteita. 

NASAn mönkijä laskeutui Marsiin 18.2. Perseverancen on määrä tutkia Marsin pintaa ainakin yhden Marsin vuoden eli kahden maan vuoden ajan. Perseverance lähti matkaan maasta heinäkuussa 2020.

Ilmatieteen laitos ja Vaisala tiedottivat asiasta 15.2. ja 18.2.

Yksi Marsiin viedyistä laitteista on espanjalaisvetoisen tutkimusryhmän kehittämä MEDA-laitepaketti (Mars Environmental Dynamic Analyzer), joka sisältää Ilmatieteen laitoksen suunnitteleman instrumentin. Tämä instrumentti perustuu puolestaan Vaisalan paine- ja kosteusantureihin, joiden avulla kerätään paine- ja kosteusmittaustietoja Marsin ilmakehästä.

MEDA on sääasema

MEDA-mittauslaitteisto on oikeastaan sääasema, joka tekee monenlaisia mittauksia kaasukehästä. Se mittaa lämpötilaa, tuulen nopeutta ja suuntaa, painetta, suhteellista kosteutta sekä pölyhiukkasten määrää ja kokoa. 

Perseverance-kulkijassa olevat Vaisalan paine- ja kosteusanturit ovat vastaavia, mutta kehittyneempiä, kuin NASAn Marsin Curiosity-kulkijan mukana vuonna 2012 lähetetyt anturit.

”Kulkijan laitteiston on toimittava Marsissa erittäin alhaisessa paineessa ja kylmässä lämpötilassa ja kestettävä mahdolliset pölymyrskyt. Jo pelkkä etäisyys Marsin ja Maan välillä tekee tehtävästä haastavan. Jos jokin menee vikaan, kukaan ei pääse korjaamaan mittalaitteita”, Ilmatieteen laitoksen planeetta- ja avaruusteknologiatutkimuksen ryhmäpäällikkö Maria Genzer sanoo tiedotteessa.

Kaasukehän havaintoverkko

Laskeutumisen jälkeen Perseverance- ja Curiosity-kulkijat toimivat noin 2 000 kilometrin päässä toisistaan. Niiden avulla Marsin pinnalle muodostuu pienimuotoinen kaasukehän havaintoverkko. Se on ensiaskel kohti Marsiin suunniteltua laajempaa havaintoverkkoa.

”HUMICAP- ja BAROCAP-anturimme tuottavat laadukasta kosteus- ja painedataa myös punaisen planeetan pinnalta, ja ne muodostavat perustan kaasukehän havaintoverkolle Marsissa”, Vaisalan tuotteista ja teknologioista vastaava johtaja Samuli Hänninen sanoo.

Suomalaiset ovat tehneet NASAn kanssa yhteistyötä jo yli 30-vuoden ajan. Vaisala ja Ilmatieteen laitos olivat mukana myös NASAn edellisessä Curiosity-mönkijässä vuonna 2012 mukana omilla laitteillaan.

JAA

LUETUIMMAT