Päämainos

Pohjoismaiset kaupan ja ympäristöalan toimijat valmistelevat digitaalista tuotepassia

Suuren hiilijalanjäljen jättävät tekstiilit saavat ensimmäisten joukossa digitaalisen tuotepassin.

23.05.2023
Teksti Esko Lukkari

Pohjoismaiset kaupan ja ympäristöalan toimijat ovat valmistelevat yhteistyössä GS1:n kanssa digitaalisen tuotepassin toteuttamista, kun sitä koskeva EU-asetus aikanaan astuu voimaan.

EU haluaa tuotepassin ainakin 30 eri tuoteryhmälle. Ensimmäisten digitaalisten tuotepassien odotetaan valmistuvan vuonna 2026 tai 2027.

Tulevaisuudessa lähes kaikille EU:n markkinoille saatettaville tuotteille vaaditaan digitaalinen tuotepassi. Se on osa Euroopan komission uutta kiertotalouspakettia, jota käsitellään parhaillaan Euroopan parlamentin valiokunnissa.

GS1 tiedotti asiasta 10.5.

Tuotepassi on osa isoa kiertotalouspakettia

Digitaalinen tuotepassi on osa Euroopan komission keväällä 2022 julkaisemaa kiertotalouspakettia, jonka tavoitteena on edistää kiertotaloutta ja parantaa kuluttajien mahdollisuuksia tehdä kestäviä valintoja.

Digitaalisella tuotepassilla tarkoitetaan tuotteeseen liittyvien tietojen joukkoa, jonka tulee olla kuluttajan saatavilla sähköisesti. Tuotteessa on oltava tiedonkantaja, kuten viivakoodi tai GS1 2D-kood. Asetus koskee suurinta osaa kuluttajatuotteista ja sillä välitetään kuluttajille tietoa muun muassa tuotteiden kierrätettävyydestä, materiaaleista ja vastuullisuudesta.

Pohjoismaiset toimijat käynnistivät digitaaliseen tuotepassiin liittyvän yhteistyön helmikuussa. Mukana hankkeessa ovat edustajat pohjoismaisista kaupan liitoista, GS1-organisaatioista sekä eri ympäristösertifikaattijärjestöistä, kuten Nordic Ecolabelista ja Axfoundationista.

Kööpenhaminan helmikuisessa tapaamisessa esiteltiin eri Pohjoismaiden digitaalisten tuotepassien statukset ja käytiin läpi GS1-standardien tarjoamia mahdollisuuksia tuotepassin toteuttamiseksi.

Ruotsilla on oma malli valmiina

”GS1 Sweden esitteli tapaamisessa Axfoundationin, Ruotsin kaupan liiton ja Ecolabelling Swedenin kanssa toteuttamaansa digitaalisen tuotepassin pilottiprojektia, jossa on ollut mukana ruotsalaisia yrityksiä eri tuoteryhmistä. He ovat yhdessä rakentaneet ProPare-pilottiapplikaation, joka hyödyntää GS1:n Digital Link ja Resolver –standardeja”, sanoo tiedotteessa GS1:n hankepäällikkö Satu Hulkkonen.

”Ruotsin malli on yksi monista toteutusvaihtoehdoista, mutta oli hyvä kuulla myös muiden maiden suunnitelmista asian edistämiseksi. Konkreettiset toteutusmahdollisuudet ja opit jo tehdyistä piloteista ovat arvokasta tietoa”.

GS1 Finlandissa seurataan aktiivisesti digitaaliseen tuotepassiin liittyvää keskustelua ja sen lainsäädäntötyön etenemistä. Yhteistyö Pohjoismaiden, mutta myös muiden GS1-maiden ja suomalaisten yritysten kanssa on tärkeää.

”Teemme yhteistyötä erityisesti GS1 Denmarkin kanssa tavoitteenamme löytää kustannustehokkaita ratkaisuja digitaalisen tuotepassin vaatimusten täyttämiseksi”, GS1:n liiketoiminnan kehityspäällikkö Heidi Karvonen sanoo.

Tekstiiliteollisuus ensimmäisiä

Euroopan komissio aikoo edellyttää digitaalista tuotepassia ainakin 30 tuoteryhmälle, joilla on suurimmat ympäristövaikutukset. Digitaaliseen tuotepassiin sisällytettävät tiedot määritellään tuoteryhmäkohtaisesti ja ne ovat vielä työn alla. Suunnitelmissa on kolme säädöstä vuosittain seuraavien kymmenen vuoden aikana. Ensimmäisten digitaalisten tuotepassien odotetaan valmistuvan vuonna 2026 tai 2027.

”Tekstiilit ovat ensimmäisten tuoteryhmien joukossa, joille digitaalinen tuotepassi tulee käyttöön. Euroopassa niiden kulutuksella on neljänneksi suurin vaikutus ympäristö- ja ilmastonmuutokseen. Tekstiileihin kulutetaan kolmanneksi eniten vettä ja maa-alueita sekä käytetään viidenneksi eniten primääriraaka-aineita eli neitseellisiä luonnonvaroja”, Karvonen sanoo.

”Seuraavaksi otamme yhteyttä niin tekstiiliteollisuuden, kuin muiden ensimmäisten toimialojen joukossa olevien yritysten edustajiin ja käynnistämme keskustelut digitaaliseen tuotepassiin valmistautumisesta”.

JAA