Päämainos

Porin merituulipuisto toiminut hyvin

100 miljoonan euron tuulipuisto on ensimmäisiä jääolosuhteisiin rakennettuja.

05.09.2018
Teksti Esko Lukkari

Hyötytuulen Porin Tahkoluodon merituulipuisto on maailman ensimmäisiä jääolosuhteisiin rakennettuja tuulipuistoja. Sen keskimääräiseksi tuotoksi arvioidaan 43 prosenttia maksimituotosta. Maatuulivoimaloilla luku on huomattavasti alempi. Porin merituulipuisto on toiminut hyvin jääolosuhteissa.

Porin Tahkoluodon edustalle kesällä 2017 nousseet kymmenen uutta turbiinia pyörivät 90 metrin korkeudella merenpinnasta. Hyötytuuli Oy:n reaaliaikaisen tuotantotiedon mukaan halkaisijaltaan 130-metriset roottorit muuttavat tuulen tehokkaasti sähköksi. Merituulipuiston tuotanto nousee nimelliskapasiteettiinsa paljon useammin kuin maalle rakennetut tuulipuistot.

ABB Suomi kertoi Hyötytuulen merituulipuistosta verkkosivuillaan 27.8.

“Merellä tuulee voimakkaammin ja tasaisemmin”, Hyötytuulen toimitusjohtaja Toni Sulameri sanoo tiedotteessa.

Jääolosuhteisiin rakennetut voimalayksiköt ja ABB:n mantereelle toimittama sähköasema saatiin tuotantoon syyskuussa 2017. Vielä ei tiedetä, ylittyykö etukäteen arvioitu 155 gigawattitunnin vuosituotanto.

“Viime vuoden marras- ja joulukuu olivat äärimmäisen hyvätuulisia, kapasiteettikerroin oli tuolloin yli 80 prosenttia. Alkuvuosi on ollut huonotuulisempaa. Todellinen tuotantokyky selviää kahden tai kolmen vuoden jälkeen”, Sulameri sanoo.

Tuulipuiston toimintavarmuus arktisissa oloissa on osoittautunut erinomaiseksi. Tammikuinen talvimyrsky katkoi sähköt 3 000 porilaistaloudelta, mutta merituulipuiston tuotanto jatkui täydellä teholla.

“Voimalat eivät pysähdy kovallakaan tuulella. Tuotanto jatkuu aina 30 m/s tuulenvoimakkuuksille asti”, Sulameri sanoo.

ABB on toimittanut Tahkoluodon merituulipuiston sähkönsiirtojärjestelmän päämuuntajat, sähköaseman ja aseman kaasueristeisen kojeiston.

”Tuulipuisto on lähellä rantaa, joten sähköasema voitiin sijoittaa kuivalle maalle”, kertoo toimialajohtaja Juha Muhonen ABB:ltä.

“Tämä on ABB:lle jo kolmas hanke Hyötytuulen tuulipuistoihin. Käytetyt komponentit, kojeistot ja muuntajat ovat samantyyppisiä kuin kahdessa aiemmassa hankkeessa. Siitä on etua huollossa ja kunnossapidossa”, Muhonen kertoo.

Merituulivoiman merkitys kasvaa

Tuulivoiman tuotanto suuntautuu tulevaisuudessa yhä enemmän merelle. Suomen matala rannikko sopii siihen hyvin, eikä merellä ole häiriintyviä naapureita. Merituulivoimainvestointeja hidastaa vain hinta.

“Perustukset ja pohjatyöt ovat selvästi kalliimpia kuin kuivalla maalla”, Sulameri sanoo.

Tahkoluodossa käytetty uudenlainen teräskuorinen meriperustus on kestänyt jääkuormat ongelmitta. Sulameri kertoo, että maailman ensimmäinen vaativiin jääoloihin rakennettu tuulipuisto on ollut suuri teknologiaharppaus.

“Tämä oli yli 100 miljoonan euron hanke, joka antoi hyvää kokemusta tuulipuiston rakentamisesta näihin olosuhteisiin. Nyt tiedämme ongelmakohdat ja missä voidaan säästää kustannuksissa.”

Vuonna 2017 Suomen rakennettu tuulivoimakapasiteetti kipusi ensi kertaa yli 2 000 MW:n. Uusia tuulivoimahankkeita on suunnitteilla kaikkiaan 15 500 MW:n edestä. Näistä reilu 2 000 MW tulisi merelle.

Myös Hyötytuulen isoimmat esiselvitysvaiheessa olevat tuulipuistot ovat merituulipuistoja. Tahkoluodon laajennus ja Raahen edustalle kaavailtu Ulkonahkiaisen merituulipuisto ovat molemmat mittakaavaltaan jopa kymmenkertaisia Tahkoluodon valmistuneeseen puistoon verrattuna. Molempiin suunnitellaan jopa 50:tä 8 MW:n voimalayksikköä.

“Merituulivoima kehittyy voimakkaasti. Tällä hetkellä markkinoilla on kahdeksan MW:n voimaloita, tulossa on 12 MW:n voimaloita, joissa roottorin halkaisija on yli 220 metriä, ja suunnitelmissa on jopa 16 MW:n voimaloita. Kun merituulipuistot siirtyvät kauemmas rannasta ja turbiinien määrä kasvaa, on sähköaseman sijainti entistä todennäköisemmin merellä. Näin saadaan siirtohäviöt minimoitua”, Sulameri kertoo.

ABB on toimittanut useita satojen megawattien tehoisia merisähköasemia ja HVDC-siirtolinkkejä Pohjanmeren jättiläistuulipuistoihin.

JAA