RFID-tieto seuraa sellua

Mussalon selluterminaalin pyöräkuormaajien sarvissa on RFID-lukijat ja Stevecon tietojärjestelmät käsittelevät lukijoiden tuottamaa dataa.

Kun tavara saapuu ja sitä aletaan käsittelemään, pyöräkuormaajan RFID-lukija välittää tiedon sellun saapumisesta ja varastopaikasta Stevecon Flow-järjestelmälle. Kun tavara lastataan laivaan, tieto päivittyy järjestelmään ja se välitetään myös laivaajan tietojärjestelmään. Seuraavaksi tavarantoimittaja saa tiedon, kun sellu on saavuttanut määräsataman, jos siellä on valmius rfid-tunnistukseen. Yksi kolmesta suuresta selluvalmistajasta on jo pidemmän aikaa käyttänyt rfid:tä sellunsa liikkeiden seurantaan.

Osa parempaa asiakaspalvelua

UPM:llä ja Stevecolla on pitkä yhteistyö metsäteollisuustuotteiden satamapalveluiden kehittämisessä. Syys-lokakuussa kuussa käyttöönotettiin RFID-teknologiaan perustuva selluyksiköiden tunnistus.

”Olemme tämän vuoden aikana ottaneet rfid-skannauksen käyttöön Itä-Suomen tehtaidemme varasto-operaatioissa. Kun vastaanotamme paalauslinjoilta sellua varastoon, tunnistamme RFID:n avulla kaikki yksiköt. Haluamme viedä selluntoimitusketjussa yksikkötason jäljitettävyyttä voimakkaasti eteenpäin”, UPM:n Antti Ilovuori sanoo.

Sellun yksikkökohtainen tunnistus tuo lisäarvoa ja parantaa UPM:n digitaalisia palveluita asiakkaille. Asiakkaat haluavat yhä tarkemmat tiedot sellun alkuperästä: onko sellu valmistettu sertifioidusta puusta, mistä valmistuserästä se on ja mikä on sellunyksikön laatu.

Eurooppalaisia selluasiakkaita ei kiinnosta niinkään selluyksiköiden matka läpi logistiikkaketjun. Ne hankkivat sellunsa pääasiassa hyvin nopealla toimitusajalla eli siinä vaiheessa, kun sellupaalit jo ovat UPM:n Manner-Euroopan jakeluvarastoissa lähellä asiakasta.

Myös Stora Ensolle RFID-tekniikan käyttöönotto on seuraava iso kehitysaskel sellulogistiikassa.

”Rfid:n avulla voidaan siirtyä bulkkibisneksestä kollikohtaiseen tiedon välittämiseen”, Stora Enson Suomen ja Baltian logistiikkajohtaja Timo Hatva sanoo.

Stora Ensolla RFID ei ole vielä laajamittaisessa käytössä, vaikka siitä on kokemusta. Teknologia ei ole Hatvan mukaan niin luotettava, että pelkästään siihen voitaisi nojata.

”Voimme siirtyä RFID:n käyttöön vasta, kun kaikki operaattorit voivat lukea paalit sataprosenttisella varmuudella. Tänä päivänä asia ei ole vielä näin.”

Hatva arvioi 30 vuoden kokemuksella digitaalisten palveluiden vaikutusta logistiikkaketjuun.

”Tiedon luotettavuus ja sitä kautta toiminta- ja toimitusvarmuus ovat parantuneet merkittävästi näiden vuosien aikana. Robotiikka ja automaatio ovat tehostaneet kokonaisuutena logistiikkaketjun toimintaa varsinkin hallinnossa.”

Lue myös: Sellun ykkössatama digitalisoituu harkiten

Artikkeli on julkaistu Osto&Logistiikan numerossa 5/2022. Painetun Osto&Logistiikka-lehden vuositilauksen hinta on 89 euroa (+alv 10%). Lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Lisätiedot: Marja Vuori, 044 336 7083, yhdistys@logy.fi. Painettu lehti kuuluu LOGYn jäsenetuihin.