Risto Linturi: Humanoidirobotit infra-alalle tekoälyäkin suurempi tekijä

Robotit tuovat tekoälyratkaisut bittimaailmasta fyysiseen maailmaan, eikä ihminen voi mitenkään kilpailla kustannustehokkaiden humanoidirobottien kanssa. 

’Yleinen kritiikki kuuluu, että robotit eivät suoriudu tehtävistään optimaalisesti – mutta eivät suoriudu ihmisetkään, joten lopulta kehittyvä robotiikka lyö meidät kiistatta laudalta”, Risto Linturi sanoo.

Linturia on haastateltu Destian verkkosivulla 2.9. Linturi on myös pääpuhujana Destian Destian Infran taju -webinaarissa 2.10.

Infra-ala ei ole Linturin mukaan teknologisessa kehityksessä poikkeus, vaan jo muutamien vuosien päästä moni arkinen askare tulee luultavasti näyttämään hyvin erilaiselta.

Infra-ala hyötyy virtuaalisaatiosta

”Digitalisaatio, ja vielä tarkemmin sanottuna virtualisaatio, tulee vaikuttamaan paljon siihen, miten rakennus- ja infra-alalla tehdään asioita. Työkohteiden vieminen virtuaaliseen maailmaan mahdollistaa paljon tehokkaamman ja toimintavarmemman suunnittelun, rakentamisen ja kunnossapidon, jolloin inhimillisten virheiden ja manuaalisen työn aiheuttama aika pienenee valtavasti”, hän sanoo verkkosivun haastattelussa.

Linturin mukaan uusia ratkaisuja infra-alalla ovat esimerkiksi työmaakäytössä olevat älylasit tai digitaaliset kaksoset, joiden kautta työnjohto voi tarkastella rakennettavan tai korjattavan kohteen teknisiä tietoja, olosuhteiden todellisia vaikutuksia käytännössä tai seuraavia työvaiheita virtuaalisessa maailmassa. 

”Ratkaisu voi olla myös virtuaalimaailman ja digitaalisten kaksosten vuorovaikutusta fyysisen maailman humanoidirobottien kanssa, jolloin ihmistä ei tarvita kuin valvojaksi”, hän arvioi.

Yksittäisten toimialakohtaisesti rajattujen analyysien ja varovaisten arvioiden sijaan Linturi peräänkuuluttaa tarvetta kokonaisvaltaiselle ja rohkealle tarkastelulle.

”Päätöksiä ei voida tehdä perustuen ennakoinnille, josta kukaan ei ota vastuuta. Tarvitaan aitoja todennäköisyyksiä käsillä oleville tulevaisuuden skenaarioille”, hän sanoo.

Junasta ei voi jäädä pois

Infra-ala ei ole muusta yhteiskunnasta irrallaan, vaan vaikutukset valuvat ja kertautuvat myös toimialalta toiselle.

Teknologian kehitys tuo hänen mielestään mukanaan monia mahdollisuuksia, mutta myös uusia uhkakuvia. Niistä huolimatta kehitys tapahtuu nopeasti, eikä tästä junasta kannata jäädä.

”Pitää ymmärtää, että maailma muuttuu ja uusia teknologioita syntyy nopeasti. Suomalaiset ovat toistaiseksi suhtautuneet tekoälyratkaisuihin tutkituista maista kaikista negatiivisimmin, mikä on johtanut siihen, että tekoälyn soveltaminen arjessa ja työelämässä rakenteellisella tasolla jää meillä jälkeen. Hyvä uutinen on kuitenkin se, että Suomessa uudet toimintatavat leviävät ja ne omaksutaan nopeasti, kun uuteen asiaan herätään. Suurin pelkoni on, että maailmalla kehitetään merkittäviä ratkaisuja, joita ei täällä oteta onkeen ja sitten jäädään pahasti jälkeen – ja sitä ei meistä kukaan halua.”