Suomi painottaa ESA:ssa ilmastonmuutosta
Teknologia 04.12. 08:31

Suomi painottaa ESA:ssa ilmastonmuutosta

Jatkossa Suomen vuosittainen rahoitusosuus ESA:ssa nousee noin 28 miljoonaan euroon.

04.12.2019
Teksti Esko Lukkari

Suomi lisää rahallisia panostuksiaan Euroopan avaruusjärjestön (ESA) ns. vapaaehtoisohjelmiin lähes kaksinkertaiseksi lähivuosina. Suomi on vuosittain sijoittanut niihin 8,5 miljoonaa euroa, mutta jatkossa summa on 16,2 miljoonaa euroa.

ESA:n jäsenvaltioiden avaruuspolitiikasta vastaavat ministerit kokoontuivat 27.-28.11.2019 Espanjan Sevillaan päättämään järjestön tulevien vuosien strategian painopisteistä ja ohjelmista.

LVM tiedotti asiasta 28.11.

”Päätöksissä korostui avaruusalan murroksesta johtuva tarve uudistumiseen”, sanoo tiedotteessa Suomen delegaatiota vetänyt työ- ja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri Petri Peltonen

Piensatelliitit ja avaruusdata

Peltosen mukaan piensatelliittien ja yksityisten laukaisupalvelujen kehittyminen sekä avaruusdatan käyttö arkipäivän palveluissa mahdollistavat uudet globaalisti skaalautuvat liiketoimintamallit. Suomi uskoo olevansa muutoksen edelläkävijöitä digitaalisen osaamisensa ansiosta.

ESA:n valituilla vapaaehtoisilla ohjelmilla edistetään Peltosen mukaan Suomelle tärkeitä teemoja, kuten ilmastonmuutoksen torjuntaa, arktisen alueen kehitystä, avaruuden kestävää käyttöä, satelliitti-5G:n kehitystä, autonomista liikennettä ja kyberturvallisuutta. Suomi ei osallistu miehitetyille avaruuslennoille tai kantorakettien kehitykseen. 

Suomi osallistuu suoraan ESA:n perustamissopimuksen nojalla ESA:n pakollisiin ohjelmiin, joista erityisesti tiedeohjelmassa Suomi on ollut mukana useissa tärkeissä tiedehankkeissa. Pakollisten ohjelmien osalta Suomen vuosittainen rahoitus kasvaa nykyisestä 10,8 miljoonasta eurosta noin 12 miljoonaan euroon.  

Jatkossa Suomen vuosittainen rahoitus ESA:an on siten noin 28 miljoonaa euroa. ESA:n vuosittainen budjetti on noin 5,8 miljardia euroa.

Rahoitus palautuu osin Suomeen

ESA:n teollisuuspolitiikan mukaan rahoitus palautuu jäsenmaahan yrityksille, tutkimuslaitoksille ja korkeakouluille kohdistuvina tilauksina. Lisäksi rahoituksella mahdollistetaan suomalaisten työskentely ESA:ssa sekä yhteisen tutkimusinfrastruktuurin ja testiympäristöjen käyttö

”ESA:n kautta suomalaiset pääsevät mukaan huippuluokan kansainvälisiin yhteishankkeisiin”, Peltonen sanoo.

Suomen kansallisen avaruusstrategian tavoitteena on luoda Suomesta vuonna 2025 maailman houkuttelevin ja ketterin avaruusliiketoimintaympäristö, josta hyötyvät kaikki täällä toimivat yritykset. Avaruusasiain neuvottelukunta ohjaa strategian toimenpanoa.

ESA on kansainvälinen järjestö, joka edistää jäsenvaltioidensa yhteistyötä avaruustutkimuksessa, -tieteessä, -teknologiassa ja sovelluksissa. ESA:lla on 22 jäsenmaata ja sen pääkonttori on Pariisissa. Suomi on ollut järjestön jäsen vuodesta 1995.

JAA