Suomi taas kakkonen Digibarometrissa

Suomi on kolmatta vuotta peräkkäin toisella sijalla Digibarometrin kansainvälisessä vertailussa. Viime vuoden tavoin ensimmäiseksi sijoittui Tanska ja nyt kolmanneksi nousi Norja.

Digibarometri 2022 julkaisijat ovat työ- ja elinkeinoministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, Elinkeinoelämän keskusliitto EK sekä Suomen Yrittäjät. Toteutuksesta vastaa Etlan tytäryhtiö Etlatieto.

LVM tiedotti tuloksista 14.6.

Suomi on ollut tasaisen varmasti Digibarometrin kolmen parhaan maan joukossa koko barometrin olemassaolon ajan, vuodesta 2014 lähtien.

Digibarometri kertoo kansakunnan ”digitaalisen asennon” ja sen muutokset, myös suhteessa muihin maihin. Barometrissa mitataan digitaalisuuden yhteiskunnallista hyödyntämistä. Mittaus toteutetaan kolmella tasolla – edellytykset, käyttö ja vaikutukset sekä kolmella pääsektorilla – yritykset, kansalaiset ja julkinen sektori.

Parhaiten Suomi menestyi julkisen sektorin vertailussa. Heikointa menestys oli digitalisaation vaikutuksissa yrityssektoriin. Suomen sijoitus digitalisaation vaikutuksissa yrityssektoriin on ollut laskussa viime vuosina, vaikka yrityssektorin panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat olleet keskimäärin samaa luokkaa suhteessa vertailun kärkimaihin. Panostusten kohdistumisessa on siis parannettavaa.

Teollisuuden digi huippuluokkaa

Tänä vuonna Digibarometrin erityisteemana on teollisuuden digitalisaatio. Barometrin mukaan Suomen, kuten myös muiden Pohjoismaiden, teollisuuden digitalisaatio on korkealla tasolla. Erityisesti Suomessa ja Ruotsissa valmistavan teollisuuden kehityksen aste on selvästi muuta Eurooppaa korkeampaa.

Teollisuudessa digitaalisen intensiteetin tasoon, eli digitaalisten teknologioiden käyttöönottoasteeseen, vaikuttaa esimerkiksi yrityksen koko ja toimiala. Pienillä yrityksillä intensiteetti on matala tai hyvin matala, kun taas suuryrityksissä taso on hyvin korkea.

Toimialoista sähkö ja lämmöntuotanto ovat digitaalisen intensiteetin asteeltaan huomattavasti keskimääräistä edistyneempiä, kun taas metallien jalostus menestyi heikoimmin. Teollisuusyritysten digitalisaatio on vasta alkutaipaleella.

”Digitaalinen intensiteetti, eli investoinnit digitaaliseen teknologiaan ja osaamiseen, maksavat itsensä takaisin kansakuntien, yritysten ja yksilöiden kohdalla”, liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka sanoo.

”Investointeja tarvitaan teknologioihin ja datan hyödyntämiseen, sekä erityisesti osaamiseen, sillä vain osaajat voivat käyttää uusia teknologioita ja dataa yritysten ja yhteiskunnan toiminnan kehittämisessä”, hän sanoo.