Suomi tyytyväinen EU:n uuteen sirusäädökseen
Suomi voi hyötyä avautuvista puolijohdeteollisuuden uusista rahoitusmahdollisuuksista.
03.05.2023
Teksti Esko Lukkari
EU:n hyväksymä ns. sirusäädös pyrkii vahvistamaan puolijohteiden suunnittelu- ja valmistuskapasiteettia Euroopassa ja varmistamaan puolijohdetuotteiden saatavuutta poikkeusoloissa. Se avaa rahoitusta alan kehittämiselle, pilottilinjoille ja osaamiskeskuksille.
Suomessa sirusäädöstä pidetään tervetulleena asiana, koska Euroopan on vahvistettava asemaansa puolijohdemarkkinoilla. Erityisesti Yhdysvallat ja Kiina panostavat vahvasti omaan puolijohdeteollisuuteensa.
EK tiedotti asiasta 19.4.
”Pandemia ja geopoliittisten jännitteiden lisääntyminen ovat tuoneet esiin, kuinka keskeinen osa taloutta mikrosirut ovat”, sanoo tiedotteessa Teknologiateollisuus ry:n puolijohdetoimialaryhmän puheenjohtaja ja Murata Electronics Oy:n toimitusjohtaja Tomy Runne.
EU nostaa osuuttaan markkinoilla
Sirusäädöksen tavoitteena on nostaa Euroopan unionin puolijohteiden maailmanlaajuinen markkinaosuus vähintään 20 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Se merkitsisi nykyisen osuuden kaksinkertaistamista. Säädös pyrkii saattamaan liikkeelle 43 miljardin euron investoinnit puolijohteiden tuotekehitykseen ja valmistukseen.
Globaalin puolijohdemarkkinan ennustetaan kasvavan nykyisestä reilusta 500 miljardista eurosta noin biljoonaan euroon kuluvan vuosikymmenen aikana.
Pilottilinja valmistaa kotimaista puolijohdeteollisuutta
Suomalainen puolijohdeala työllistää noin 5 000 ihmistä ja on arvoltaan liki kaksi miljardia euroa. Yritykset ja tutkimuslaitokset toimivat laajasti alan arvoketjun eri osissa.
Alan vahvuuksista ja tulevaisuuden panostusalueista tärkeimpiä ovat puolijohdekomponentit, materiaali- ja laitevalmistus, kvanttiteknologia, fotoniikka ja piirisuunnittelu.
Kotimaisen osaamisen kovasta tasosta kertoo se, että monikansalliset yritykset ovat ostaneet alan suomalaistoimijoita sekä perustaneet suunnittelutoimistoja Suomeen.
”Suomen pitää kasvattaa puolijohdealaa strategisesti. Suomalaisilla puolijohdealan yrityksillä on kykyä ja halua olla mukana vahvistamassa Euroopan teknologista omavaraisuutta. Mahdollisuuksiamme tavoittaa sirusäädöksen hyödyt ja markkinan kehitys voidaan vielä parantaa merkittävästi”, sanoo Runne.
Suomella oma strategia puolijohdealalla
Teknologiateollisuuden toimialaryhmä esittää ratkaisuksi puolijohde- ja kvanttiteknologian pilottilinja- ja osaamiskeskuskokonaisuutta, johon voitaisiin hyödyntää EU:n sirusäädöksen rahoitusta. Samalla olisi vahvistettava alan T&K-toiminnan rahoitusta.
”Näihin toimiin olisi varattava alkavalle hallituskaudelle myös kansallista rahoitusta.Asiasta pitäisi sopia jo hallitusohjelmassa, sillä sirusäädöksen rahoitushaut avautuvat mahdollisesti jo tänä vuonna. Nyt on vahvistettava alan kasvun ja osaamisen edellytyksiä”, Runne muistuttaa.
Pilottilinja- ja osaamiskeskuskokonaisuus lisäisi alan houkuttelevuutta ja loisi pohjaa uusille investoinneille. Sen avulla toteutettaisiin myös sirusäädöksen tavoitteita kriittisten teknologioiden riippumattomuudesta.
Pilotointi-infrastruktuuri tukisi erityisesti pk-yritysten kasvua mahdollistamalla prosessien skaalaamisen prototyypeistä ja piensarjatuotannosta kohti kaupallista valmistusta. Suomen vahvuutena olisivat nopeat siirtymät innovaatioista pilotointiin.
Puolijohteet perusta digitalisaatiolle
”Ilman puolijohteita ei ole digitalisaatiota. Puhelimet, autot ja muut käyttämämme verkottuneet laitteet sisältävät huikean määrän mikroelektroniikkaa eli prosessoreita, muistisiruja ja antureita”, sanoo johtava asiantuntija Joonas Mikkilä Teknologiateollisuus ry:stä.
Mikrosirujen tuotanto aina suunnittelusta valmistukseen edellyttää huippuunsa viritettyä osaamista ja mittavia investointeja.
Puolijohteet ovat malliesimerkki yhteiskunnan perustoimintojen kannalta kriittisestä teknologiasta.
Puolijohteiden toimitusketjut ovat erittäin mutkikkaita ja hajautuvat ympäri maailman. Kaikkein kehittyneimpien sirujen valmistus on keskittynyt vain muutamalle toimijalle, joista tärkein eli TSMC operoi Taiwanissa. Puolijohteiden tarjonta on näistä syistä altis erilaisille häiriötekijöille.
”Sirutoimitusten järkkyminen näkyy nopeasti niin teollisuusyritysten kuin kuluttajien arjessa. Puolijohteet ovat malliesimerkki yhteiskunnan perustoimintojen kannalta kriittisestä teknologiasta. Siten kyse on myös huoltovarmuudesta”, hän sanoo.