Tapojärvi ja GeoCura kehittävät itseään korjaavaa betonia
Ratkaisu voisi soveltua esimerkiksi ei-rakenteellisiin betonituotteisiin, pihakiveyksiin ja laattoihin.
25.11.2025
Teksti Esko Lukkari kuvat GeoCura
Tapojärvi Innovation Challenge 2025 -kilpailun voittanut startup-yhtiö GeoCura on kehittämässä aivan uudenlaista betonihalkeamien korjauksessa käytettävää konseptia. Menetelmässä kaivosjätteitä käytetään itsekorjautuvan betonin raaka-aineena.
GeoCuran keskeinen oivallus syntyi, kun yhtiön tuotekehitystiimi yhdisti kaksi erillistä tutkimusalaa: geopolymeerimateriaalit ja mikrobiologisen itsekorjautumisen.
Bakteeri tuottaa kalsiumkarbonaattia
GeoCuran tiimi tunnisti bakteerikannan, joka tuottaa kalsiumkarbonaattia ja paikkaa näin mikroskooppisia halkeamia rakenteissa. Laboratoriokokeissa tulokset olivat lupaavia: materiaali korjasi itseään ja kesti mekaanisia rasituksia yllättävän hyvin.
”Idea on mielenkiintoinen ja tematiikaltaan hyvin lähellä Tapojärven kiertotalousajattelua”, sanoo yhtiön tiedotteessa 7.11. Tapojärven teollisen kiertotalouden liiketoimintajohtaja Veli-Matti Marttala.
”Vaikka kyse on vielä idea-asteen ratkaisusta, siinä on rohkeutta ja omaperäisyyttä. Orgaanisen tekijän sisällyttäminen betonin valmistukseen on out of the box -ajattelua parhaimmillaan”, sanoo yhtiön innovaatiojohtaja Seppo Ahola.
Kaivosjäte sai uuden tarkoituksen
Kaivannaisjäte on yksi Suomen suurimmista teollisuuden sivuvirroista, ja sen hyödyntäminen on teknisesti haastavaa.
GeoCuran innovaatio syntyi tarpeesta vähentää kaivannaisjätteitä ja rakennusalan hiilidioksidipäästöjä.
”Yrityksemme sai alkunsa AMIR-maisteriohjelman opintojen aikana, kun etsimme keinoja hyödyntää teollisuuden sivuvirtoja arvokkaiden materiaalien valmistuksessa”, sanoo Shah Shaud GeoCurasta.
Toimitusjohtaja Huseyin Cetinkaya oli nähnyt kaivoksessa työskennellessään, miten jäte kasaantuu ympäristöongelmaksi.
”Halusimme kääntää ongelman resurssiksi konkreettisesti”, hän sanoo.
Tapojärvi teollistaa ideaa
Tapojärven ja GeoCuran yhteistyö osoittaa, miten tutkimus ja teollisuus voivat hyötyä toisistaan.
Tapojärven mentorina toiminut Veli-Matti Marttala GeoCuraa näkemään, miten idea toimii käytännön jätehuollon ja materiaalinkäsittelyn näkökulmasta.
Keskustelut muuttivat ajattelua logistiikasta ja skaalautuvuudesta ja toivat laboratorion lähemmäs teollista soveltamista. Tapojärvi puolestaan näkee omassa ECO Innovation Research Centerissään alustan idean jatkokehitykselle.
Jos ratkaisu etenee, se voisi tulevaisuudessa soveltua esimerkiksi ei-rakenteellisiin betonituotteisiin, kuten pihakiveyksiin ja laattoihin.