Päämainos
TEM-raportin neljä skenaariota Suomen aluekehitykselle
Kuljetukset 15.12. 08:53

TEM-raportin neljä skenaariota Suomen aluekehitykselle

”Koronan vaikutus talouteen jää lyhytaikaiseksi. Aiemmat 'voittajat' ovat jatkossakin vahvoilla."

15.12.2021
Teksti Esko Lukkari

Työ- ja elinkeinoministeriön raportti Suomen aluekehityksen tulevaisuudesta esittelee neljä erilaista skenaariota. 

Vuoteen 2040 asti ulottuvien skenaarioiden mukaan aluekehitys voi olla globaalisti valikoitunutta, raaka-aineisiin ja turismiin keskittynyttä, tilkkutäkkimäistä tai tasapainoista.

Skenaarioissa Suomi on osa globaalia taloutta. Raportin ovat laatineet tutkijat Markku Sotarauta, Teemu Makkonen, Sami Moisio ja Heli Kurikka

TEM tiedotti asiasta 8.12.

Lopputulos lienee yhdistelmä

TEM hyödyntää raporttia Suomen aluekehitysstrategian laadinnassa. Raportin mukaan yksikään skenaarioista ei tule toteutumaan sellaisenaan, vaan tulevaisuus muotoutuu skenaarioiden kudelmana.

Raportin mukaan Suomen aluerakenne on polarisoitumassa. Kun suurimmat kaupungit kasvavat, pienet ja keskisuuret kaupungit sekä maaseutu ajautuvat vähenevän väestön ja heikkenevän taloudellisen alikehityksen kierteeseen. 

Tulevaisuuden keskeisimmäksi kysymykseksi nousee sen varmistaminen, että Suomessa on maailmanluokan osaamiskeskittymiä, jotka ovat kiinni globaalin talouden virroissa ja verkostoissa. Kullekin alueelle on löydettävä parhaiten sopiva rooli tähän kokonaisuuteen. Haasteena on varmistaa, että taloudellisen kärjen ulkopuolisessa Suomessa elinolosuhteet pysyvät hyvinä ja älykäs sopeutuminen on mahdollista.

Globaalisti valikoitunut Suomi 

Tämän skenaarion mukaan talouden globaalisaatio ei muutu merkittävästi seuraavan 20 vuoden aikana. Strategioiden ytimessä ovat innovatiivisuus, teknologia ja kansainväliset markkinat. Taloudellis-poliittis-tieteellinen eliitti kiinnittyy ensisijaisesti omiin globaaleihin verkostoihinsa. 

Valtaosa suomalaisista kiinnittyy pääosin paikallisiin ja alueellisiin verkostoihin. Suomen tuotannollinen kapasiteetti rapautuu kärkiä lukuun ottamatta. Kuilu pääkaupunkiseudun ja muutaman suuren kaupunkiseudun ja muun Suomen välillä kasvaa.

Raaka-aineiden ja turismin Suomi 

Tämän skenaarion mukaan kansallinen itsekkyys kasvaa EU:n sisäisten jännitteiden ja kansainvälisen politiikan kriisiytymisen myötä. Talouden ytimeen nousevat sellaiset alat, joiden on edes jollain tavalla mahdollista kiinnittyä kansainväliseen talouteen ja siten tuoda maahan valuuttatuloja. Tällaisia aloja ovat esimerkiksi turismi, kaivosteollisuus, metsäraaka-aineet, datakeskukset ja tuulivoimalapuistot. 

Alueiden välisen kuilun kasvu hidastuu kaupunkien vetovoiman hiipuessa ja huono-osaisten ihmisryhmien ja kaupunginosien määrän lisääntyessä. Aluekehityksen ”voittajiksi” nousevat ne pienet ja keskisuuret kaupungit ja maaseutualueet, jotka sijaitsevat resurssi- ja matkailualueiden ytimessä.

Aluekehittämisen suurimmiksi haasteiksi nousevat TKI-toiminnan ja osaamistason nostaminen.

Suomi tilkkutäkkinä -skenaario

Tämän skenaarion mukaan talouden ydin ja kiinnittyminen globaaliin talouteen eriytyvät. Mikään toimiala tai alue ei nouse talouden veturiksi vaan kehitystä luonnehtii pistemäisyys. Suomen kapasiteetti kehittää ja hyödyntää digitaalisia ratkaisuja riippuu toimialasta ja se eriytyy muusta kehityksestä. Tilkkutäkki-Suomessa ei voi puhua alueiden välisestä kuilusta, vaan monista pienistä halkeamista. Kaupunkien sisäinen polarisaatio kasvaa.

Aluekehittämisen suurimmiksi haasteiksi nousevat kokonaiskuvan puute eri alueiden vahvuuksista ja pistemäinen keskittyminen vain luontaisesti hyvin kehittyviin ”tilkkuihin”.

Tasapainoinen Suomi 

Tämän skenaarion mukaan Suomi painottaa kansallista koheesiota eikä globaalin toimintaympäristön haluta ohjaavan maan kehitystä. Markkinoilta tuleviin paineisiin tai muutoksiin ei reagoida kovinkaan herkästi. Kehitystä luonnehtii tasapaksuus. Talous kehittyy tasaisesti, mutta selvästi verrokkimaita hitaammin. Alueiden välillä on suhteellisen hyvä tasapaino, joka perustuu nykyisiin asetelmiin. 

Aluekehittämisen suurimmaksi haasteeksi nousee taloudellisten kärkien kehittämisen ja koko Suomen tasapainoisen kehittämisen välinen tasapainoilu.

Koronapandemian on uskottu haastaneen monet keskittävän aluekehityksen voimat ja esimerkiksi monipaikkaisuudesta puhutaan paljon. Raportin mukaan todennäköisintä on, että haaste jää lyhytaikaiseksi ja vaikutukset aluekehityksen kokonaiskuvaan vähäisiksi. Aiemmat ”voittajat” ovat jatkossakin vahvoilla.

JAA