Tutkijat purkaisivat GM-rajoituksia

"Vuonna 2001 julkaistu EU:n GM-lainsäädäntö ei vastaa nykyistä tieteellistä tietoa”.

19.08.2019
Teksti Esko Lukkari

Eurooppalaiset tutkijat vetoavat 126 tutkimusorganisaation kannanotossaan Euroopan parlamenttiin ja Euroopan komissioon, jotta genomin editointitekniikat olisivat käytettävissä myös EU-maiden kasvinjalostuksessa.

Eurooppalainen maatalous voisi heidän mukaansa nykyistä tehokkaammin edistää YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista, jos tarkat jalostusmenetelmät, kuten kasviperimän muokkaus CRISPR-tekniikalla olisi Euroopassakin käytössä. 

VTT julkaisi kannanoton verkkosivullaan 25.7.

Tutkijoiden mukaan kasvinjalostajat kehittävät kasvilajikkeita, jotka ovat vähemmän alttiita kasvintuhoojille ja sietävät paremmin ilmaston ääriolosuhteita. Näin viljelijät voivat tuottaa määrältään ja laadultaan hyvää satoa ja samalla vähentää kemikaalien ja veden käyttöä. CRISPR-tekniikan käyttö kasvinjalostuksessa mahdollistaisi nykyistä tehokkaammin näiden tavoitteiden saavuttamisen. 

"Vuonna 2001 julkaistu EU:n GM-lainsäädäntö ei vastaa nykyistä tieteellistä tietoa. Ei ole tieteellisiä syitä säännellä genomieditoituja viljelykasveja eri tavalla kuin perinteisesti jalostettuja lajikkeita, esimerkiksi muutaatiojalostuksella aikaansaatuja, joilla on samanlaisia muutoksia. Kasvit, joille on tehty yksinkertainen ja kohdennettu genomin muokkaus tarkkuusmenetelmien avulla ja jotka eivät sisällä vieraita geenejä, ovat vähintään yhtä turvallisia kuin perinteisistä jalostustekniikoista peräisin olevat lajikkeet", sanoo tiedotteessa kasvinjalostustieteen professori Teemu Teeri Helsingin yliopistosta.

”Muut ottavat käyttöön”

Vuosi sitten, 25. heinäkuuta 2018, Euroopan yhteisöjen tuomioistuin määritti, että tarkkojen jalostustekniikoiden, kuten CRISPR:n, tuottamat kasvit ovat muuntogeenisiä organismeja (GMO). Sen seurauksena nämä uudet jalostustekniikat jäävät siten suurten monikansallisten yhtiöiden etuoikeudeksi. 

"Tämä päätös yllätti tutkimusmaailman. Seuraus on, että Euroopassa hyödynnettävien lajikkeiden jatkokehitys pysähtyy muun maailman ottaessa uuden teknologian käyttöön", tutkimuspäällikkö Kirsi-Marja Oksman-Caldentey VTT:ltä toteaa.

Eurooppalainen GM-lainsäädäntö muodostaa tutkijoiden mielestä kohtuuttoman sääntelykynnyksen, joka vaikuttaa eurooppalaisiin tutkimuslaitoksiin ja jalostusyrityksiin. Kyvyttömyys markkinoida genomieditoituja viljelykasveja Euroopassa jäädyttää eurooppalaisen jalostusalan tutkimus- ja kehitysinvestointeja. Tarkkuusjalostuksella tehtyjä muutoksia ei voida valvoa tuontisiementen, kasvien ja elintarvikkeiden kohdalla, koska samoja muutoksia syntyy myös spontaanisti.

Tutkijat ovat käyttäneet uusia tarkkuusjalostustekniikoita muun muassa härmää kestävän vehnän kehittämiseksi. Vehnän niin sanottuun MLO-geeniin editoitiin pieni muutos, joka antaa vastustuskyvyn vehnää Suomessakin vioittavalle härmäsienelle. Tämän tyyppisiä MLO-geenin muunnoksia on luonnostaan olemassa muun muassa ohralajikkeissa. MLO-vehnän kehittäminen tavanomaisten jalostustapojen avulla on hyvin aikaa vievää ja vaikeaa. 

CRISPR-tekniikka voi nopeuttaa hyödyllisten ominaisuuksien käyttöönottoa kasveilla. MLO-vehnän viljely ei edellytä kemiallisten torjunta-aineiden käyttöä härmän ehkäisemiseksi, mikä tekee viljelystä ekologisesti kestävämpää ja viljelijälle kannattavampaa. EU:n nykyinen lainsäädäntö estää MLO-vehnän viljelyn.

JAA