Väylävirasto valitsi uuden jäänmurtajansa konseptin

Väyläviraston tilaaman uuden jäänmurtajan konseptisuunnittelu on valmis. Keskiössä oli loppusuoralla aluksen propulsioratkaisun valinta. 

Ratkaisussa painottuvat suorituskyky, kustannustehokkuus sekä aluksen kyky toimia Selkämeren ja Suomenlahden tyypillisissä jää- ja avovesiolosuhteissa myös tulevaisuudessa.

Hanke siirtyy nyt telakan kilpailutukseen. Rakentaminen alkaisi vuonna 2027. Jäänmurtajan rakentaminen on osa WINMOS IV -hanketta, jolle on myönnetty 42 miljoonaa euroa CEF-tukea. Valmista pitäisi olla syyskuussa 2029.

Ratkaisun toimivuutta arvioitiin viime syksynä toteutettujen jäämallikokeiden perusteella. Jäämallikokeet ovat jäämurtajien suunnittelussa vakiintunut ja luotettava menetelmä, jolla varmistetaan aluksen jäissäkulku- ja ohjailuominaisuudet ennen rakentamista. 

Propulsioratkaisu ainutlaatuinen

Valittu propulsioratkaisu on tiettävästi ensimmäinen laatuaan ja perustuu perinteisiin suoriin akselilinjoihin ja peräsimiin, joita täydentää keulaan sijoitettu kääntyvä ruoripotkurilaite. Yhdistelmä parantaa aluksen hallittavuutta ja jään käsittelykykyä verrattuna pelkkiin peräsimiin, mutta säilyttää kokonaisuuden teknisesti selkeänä ja hyvin hallittavana.

"Tämä yhdistelmä tuo ketteryyttä aluksen ohjailtavuuteen, mutta kokonaisuus pysyy yksinkertaisena ja ennakoitavana käytössä ja kunnossapidossa. Tämä on tärkeää sekä operatiivisen toiminnan että elinkaarikustannusten kannalta”, sanoo tiedotteessa yksikönpäällikkö Helena Orädd.

Suunnittelussa arvioitiin myös vaihtoehtoja, joissa aluksen työntövoima olisi jaettu useaan kääntyvään laitteeseen. Tällaiset ratkaisut lisäävät aluksen ketteryyttä, mutta B+-kokoluokan aluksen päätehtävissä niiden tuoma lisähyöty ei olisi ollut teknisesti monimutkainen ja kallis.

“Propulsioratkaisu takaa alukselle riittävän suorituskyvyn jäissä ja avovedessä. Se on kokonaisuutena ketterä ja toimintavarma ilman teknistä ylimitoitusta,” tiivistää merenkulun asiantuntija Lauri Kuuliala.

Vaatimus toimia avovedessäkin

B+-kokoluokan murtaja tekee jäähän noin 25 metrin levyisen rännin, mikä vastaa leveydeltään nykyisiä A-luokan jäänmurtajia ja palvelee tehokkaasti avustettavaa liikennettä. Tehokkuus perustuu rännin laatuun, sen jatkuvuuteen sekä aluksen kykyyn siirtyä joustavasti myös avovedessä. 

Vaatimus avovesisuorituskyvystä korostuu B+-murtajan kohdalla, sillä sen on tarkoitus olla ensimmäisten Perämerellä toimintansa aloittavien murtajien joukossa ja siirtyä ankarampina talvina Selkämerelle ja Suomenlahdelle.

Uusi jäänmurtaja korvaa 70-vuotiaan Voiman. Noin 96 metriä pitkä ja 10,5 megawatin konetehoinen murtaja on teholtaan samaa luokkaa kuin Voima, mutta selvästi leveämpi: uuden aluksen leveys on 24 metriä, kun Voiman leveys on 19 metriä. Suurempi leveys sekä nykyaikainen runko- ja propulsioratkaisu parantavat aluksen avovesiominaisuuksia ja suorituskykyä jääolosuhteissa.