Vetylentämisen aika on vasta 2030-luvun lopulla
Destian Traficomille tekemän selvityksen vetylentämisessä on vielä monta teknologista haastetta.
16.02.2023
Teksti Esko Lukkari
Suomella on hyvät edellytykset luoda pitkällä tähtäimellä osin vetypohjainen energiajärjestelmä lentoliikenteessä. Näin todetaan Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin Destialla teettämässä selvityksessä.
Suurin harppaus vetylentämisessä voisi tapahtua 2030-luvun loppupuolella, mutta sitä ennen tarvitaan paljon tuotekehitystä. Vety ja siitä jalostetut synteettiset polttoaineet nähdään keinona vähentää lentämisen ilmastovaikutusta.
Traficom tiedotti selvityksestä 7.2.
”Kiristyvä lentoliikenteen päästöregulaatio kannustaa toimijoita kehittämään vähäpäästöistä kalustoa kiihtyvällä tahdilla. Vetypohjaisilla polttoaineilla on akkusähköä suuremmat mahdollisuudet vaikuttaa lentämisen kokonaispäästöihin – myös Suomessa”, sanoo tiedotteessa Traficomin verkostojohtaja Jarno Ilme.
Lentokalusto vaatii tuotekehitystä
Vety ja siitä jalostetut synteettiset polttoaineet ovat potentiaalisia keino vähentää lentoliikenteen ilmastovaikutusta. Vetyä voidaan käyttää polttokennoissa tai modifioiduissa polttomoottoreissa. Kehitteillä on myös hybriditeknologiaa, joka hyödyntäisi sekä polttokennoja että vetypolttomoottoreita.
Vedystä voidaan jalostaa synteettistä polttoainetta, jota voidaan polttaa myös nykyisenkaltaisissa polttomoottoreissa tai sekoittaa nykyisen fossiilisen lentopolttoaineen joukkoon.
"Lentokaluston kehitys vetykäyttöiseksi vaatii huomattavia tuotekehityspanoksia ja pitkiä hyväksyttämisprosesseja. Polttokennokalusto soveltuu lyhyehköillä matkoilla lentoliikenteen ratkaisuksi, ja Suomessa sitä voitaisiin tulevaisuudessa hyödyntää kotimaan ja lähimaihin suuntautuvassa reittiliikenteessä. Hybridi- ja polttomoottoriratkaisuilla voidaan lentää merkittävästi pidempiä matkoja. Pidemmällä tulevaisuudessa suomalaiset voisivat lentää mannerten yli", sanoo Traficomin johtaja Jari Pöntinen.
Sähkön varastointi on iso haaste
Vetylentäminen vaatii vielä kehitystä monissa vetytalouden rakenteissa: uusiutuvan sähkön ja vedyn tuotannossa, varastoinnissa, kuljetuksessa sekä tankkausteknologioissa. Selvityksessä todetaan, että Suomella on hyvät edellytykset luoda osin vetyyn perustuva lentoliikennejärjestelmä. Merkittävät panostukset tuulivoimaan, vetytalouteen sekä Power-to-X-tuotantoon luovat tärkeää pohjaa vetypohjaiselle energiajärjestelmälle.
Vedyn ja sähköistymisen yleistymisen myötä Suomessa voisi syntyä myös uudentyyppistä ilmaliikennettä. Lentoasemilla kehitys vaatisi investointeja vetyinfrastruktuuriin.
Kehityksen hidasteena ovat vielä muun muassa vedyn tuotannon korkeat kustannukset, teknologiset reunaehdot sekä vedyn käytön turvallisuus kaikissa olosuhteissa. Hiilidioksidipäästöjen hinnoittelu voi taas nopeuttaa vetykaluston markkinoille tuloa.
”Sekä akkusähköön perustuva että vetypohjainen lentoliikenne vaatii investointeja infrastruktuuriin. Vetylentäminen yhdessä sähköistymisen kanssa voi edistää ilmaliikennepalvelujen kehitystä, mikä parantaa talousalueiden saavutettavuutta ja Suomen kilpailukykyä”, sano selvityksen projektipäällikkönä toiminut Riku Huhta Destialta.