VTT ja Itä-Suomen yliopisto kehittävät muovikierrätystä

EU:n rahoittamassa seitsemän miljoonan euron PRIMUS-hankkeessa mukana on kuusi maata.

05.08.2022
Teksti Esko Lukkari

VTT ja Itä-Suomen yliopisto ovat saaneet EU:lta yli 2,7 miljoonan euron rahoituksen muovien mekaaniseen kierrätykseen ja kiertotalouteen liittyvään analytiikkaan ja teknologiakehitykseen. Projektissa jalostetaan jätemuovia autoteollisuuden sovelluksiin ja kodinkonelaitteisiin.

PRIMUS saa rahoitusta Euroopan Komission Horisontti Eurooppa -ohjelmasta 6 932 723 €. Konsortiossa on kymmenen jäsentä ja ne ovat Suomesta, Alankomaista, Virosta, Espanjasta, Saksasta ja Belgiasta. Suomalaisten osapuolten EU-rahoitus on 40 prosenttia kokonaisrahoituksesta (2 791 328 €).

VTT tiedotti asiasta 11.7.

”Kierrätysmuovia on saatava käyttöön korkean jalostusarvon tuotteisiin. Jos haluamme korvata laajemmin neitseellisiä fossiilisia raaka-aineita, kierrätysmuoveja pitää hyödyntää muuallakin kuin kukkapurkeissa tai ämpäreissä”, sanoo tiedotteessa vanhempi tutkija ja projektipäällikkö Anna Tenhunen-Lunkka, jonka koordinoima EU-rahoittama PRIMUS- hanke käynnistyi toukokuun alussa.

”Projektin päättyessä meillä on useita validoituja tuotteita, joiden avulla voidaan vakiinnuttaa kierrätysmateriaalivirtoja markkinoille. Projektimme prototyypit ovat auton kojelauta, jäähdytysjärjestelmä ja sen kiinnikkeet, jääkaappi osoittamassa kierrätysmuovin soveltuvuutta ruokakontaktisovelluksissa ja suljetun kierron esimerkki, missä pyykinpesukoneen etuluukun tiivisteet kierrätetään uusiksi tiivisteiksi”, Tenhunen-Lunkka sanoo.

Irti fossiilisista raaka-aineista

Muovien valmistus perustuu nyt pääsääntöisesti fossiilisiin raaka-aineisiin. Ilmastonmuutos, suuri ja kasvava syntyvän muovijätteen määrä sekä myös geopoliittiset tekijät ovat syitä pyrkiä vähentämään neitseellisten raaka-aineiden käyttöä.

Muovien kierrättämisessä on haasteita: muovilaatuja on paljon erilaisia ja niissä käytettävien lisäaineiden kirjo on laaja, muoveja käytetään sekaisin vielä laajemmassa määrässä erilaisia tuotteita ja muovien laaduissa on vaihtelua ennen päätymistä kierrätykseen.

Materiaalivirtojen hallinta on haastavaa ja globaalit keräys- ja kierrätysjärjestelmät vaihtelevat paljon paikallisesti. Esimerkiksi Euroopassa kerättiin 29 miljoonaa tonnia kulutusmuovijätettä vuonna 2020, josta noin 40 % päätyi energiakäyttöön eli polttoon, 23 % läjitettiin ja 30 % lähetettiin kierrätykseen. Tästä kierrätykseen lähetetystä muovijätteestä osa päätyy energiakäyttöön tai läjitykseen, joten todellinen kierrätysvolyymi on 30 prosenttia pienempi.

Kahdenlaista kierrätystä

Kierrätysmuovin laadun parantamiseksi on tärkeää erilaisten materiaalien erottelu, haastavien ja/tai vaarallisten lisäaineiden poistaminen sekä muovin laadun degradaation eli heikkenemisen hallitseminen. Yksi suurimpia haasteita ovat bromatut palonestoaineet.

PRIMUS-projekti keskittyy mekaaniseen kierrätykseen, jossa tarvitaan vähemmän energiaa ja kemikaaleja, ja se on suuressa mittakaavassa toimiva teknologia tällä hetkellä. Kemiallinen kierrätys on lupaava teknologia.

”Joensuussa on maailmanluokan massaspektrometrian infra ja osaaminen, jolla voimme erittäin tarkasti tunnistaa erilaiset haitta-aineet sekä lähtöaineissa että lopputuotteissa. Näin kykenemme säätämään valmistusprosessia lopputuotteen vaatimusten mukaisesti”, kertoo Itä-Suomen yliopiston materiaalikemian ja -tekniikan professori Jarkko J. Saarinen.

AVAINSANAT

VTT

JAA