VTT koordinoi hiilidioksidin NEGEM-poistotutkimusta

VTT koordinoima NEGEM-tutkimushanke on neljän vuoden ajan selvittänyt ns. teknologisia hiilinieluja. Hanke päättyy toukokuussa. Siinä on tutkittu hiilidioksidin poistoa, eri keinojen kustannuksia ja vaikutuksia muuhun ympäristöön.

Tutkimushankkeessa on ollut mukana 16 eurooppalaista yliopistoa, tutkimuslaitosta, järjestöä ja yritystä, mukaan lukien Oxfordin ja Cambridgen yliopistot.

Tutkimuksen johtopäätös on, että erilaisia hiilinieluja ei voida pitää toisilleen vaihtoehtoisina, vaan nyt pitää toimia joka rintamalla.

VTT tiedotti asiasta 18.4.

“Hiilidioksidin poisto ilmakehästä on välttämätöntä, jotta Pariisin ilmastosopimuksen 1,5 asteen lämpenemistavoite on mahdollinen. Samaan aikaan on kiihdytettävä päästövähennystoimia. Hiilidioksidin poisto ilmakehästä ei siis ole vaihtoehto päästövähennyksille, vaan täydentävä toimi”, sanoo tiedotteessa hanketta koordinoiva VTT:n erikoistutkija Kati Koponen.

Useita keinoja hiilidioksidin poistoon

NEGEM-hankkeessa on tutkittu useita eri keinoja hiilidioksidin poistamiseen ilmakehästä. Niitä ovat metsitys, bioenergian tuotannossa vapautuvan hiilidioksidin talteenotto ja varastointi geologisiin muodostelmiin (eli niin sanottu BECCS tai piippujen tulppaaminen), biohiilen valmistus, hiilen suora talteenotto ilmakehästä ja varastointi geologisiin muodostelmiin (DACCS), maaperän hiilen kartuttaminen, tehostettu rapautuminen sekä meren alkalointi.

Näistä metsitys ja maaperän hiilen kartuttaminen luokitellaan luonnon hiilinieluiksi ja muut ovat teknologisia hiilinieluja.

Jokaisella keinolla on positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia ympäröivään luontoon ja yhteiskuntaan. Teknologiset hiilinielut tarjoavat väylän pysyvään hiilidioksidin varastointiin, mutta ne ovat toistaiseksi kalliimpia ja kauempana suuren mittakaavan käyttöönotosta kuin vaikkapa metsitys, joka on käyttövalmis keino jo nyt. Metsiin sitoutunut hiilinielu voi silti purkautua nopeasti metsäpalon tai hakkuiden seurauksena.

Luonnon hiilinielujen lisäämisellä, kuten uudelleen metsityksellä tai maaperän hiilidioksidin kartuttamisella, on positiivisia vaikutuksia myös luonnon monimuotoisuuteen, virkistysarvoon ja luonnon kykyyn sopeutua ilmastonmuutokseen. Sen avulla voidaan myös saavuttaa kansainvälisiä luonnon ennallistamistavoitteita.

Tarvitaan monia eri keinoja

“Vastuullinen hiilidioksidin poisto ottaa huomioon eri keinojen edut ja haitat. On tärkeää varmistaa, ettei yksittäinen haittavaikutus korostu liiaksi ja että toiminta on kustannustehokasta. Siksi kaikkia hiilidioksidin poistokeinoja on hyödynnettävä yhtäaikaisesti”, Koponen selittää.

Hiilidioksidin poistotarpeen mittakaavaa ja sen vaikutuksia ei Koposen mukaan vielä täysin ymmärretä. Hiilidioksidin kuljetuksessa ja varastoinnissa tarvitaan laajaa kansainvälistä yhteistyötä, sillä esimerkiksi hiilidioksidin varastointiin soveltuvia geologisia muodostelmia on runsaasti Pohjanmerellä. Kansainvälisesti on sovittava myös tieteeseen pohjautuvista mittaristoista ja sääntelystä.

Vaikka hiilidioksidin poisto lisää kustannuksia, luo se myös Suomeen taloudellisia mahdollisuuksia.

“Ilmakehästä on poistettava gigatonneittain hiiltä, mikä vaatii lukuisia laitoksia ja merkittävää hiilidioksidin kuljetus- ja varastointi-infraa. Hiilidioksidin poistosta näyttäisi tulevan oma teollisuudenalansa, joka luo myös työpaikkoja ja vientipotentiaalia edelläkävijöille. Niin valtioiden, yritysten kuin EU:nkin on syytä suunnitella toimiaan hiilidioksidin poistoon nyt”, Koponen muistuttaa.