VTT:n Televalue-hanke povaa tekstiilikierrätyksestä miljardibisnestä

VTT:n vetämässä tekstiilien kierrätystutkimuksen Telavaluen mukaan tekstiilien kierrätys olisi valtava mahdollisuus Euroopalle. Kierrätyksen teknologia kehittyy vauhdilla, mutta sääntelyn puute ja jätemateriaalin koostumus jarruttavat läpimurtoa.

Tekstiilialan yritysten ja tutkimuslaitosten Telaketju-verkosto on tutkinut tekstiilien kierrätystä kymmenen vuotta Viime vuonna päättyneen Telavalue-hankkeen tavoitteena oli ratkoa tekstiilialan kestävyys- ja jäteongelmia.

”Pelkästään Suomessa hylätään vuosittain noin 100 miljoonaa kiloa tekstiilijätettä ja koko Euroopassa jopa 10 miljardia kiloa. Tekstiilikuidun kilohinta liikkuu 2–3 euron välillä, joten alan liiketoimintapotentiaali on valtava”, sanoo VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin VTT:n tiedotteessa 20.8.

Kaupallistaminen suurissa vaikeuksissa

Tekstiilikierrätyksen kaupallistaminen on Suomessa yhä suurissa vaikeuksissa. Alan ainoa toimiva yritys Rester teki viime vuonna vajaan 0,7 miljoonan euron liikevaihdolla 1,8 miljoonan euron tappion. Suurta kierrätystehdasta Kemiin suunnitellut Infinited Fiber on lykännyt tehdashankkeettaan ja teki viime vuonna peräti 8 miljoonan euron tappion liki nollaliikevaihdolla 55 työntekijän voimin.

Tällä hetkellä vain noin prosentti maailman tekstiileistä kierrätetään takaisin tekstiiliksi. Sen haasteet johtuvat Harlinin mukaan tekstiiliraaka-aineen monimutkaisuudesta ja sääntelyn puutteesta.

EU on valmistellut jätepuitedirektiivin muutosta, joka toisi tekstiilialan tuottajavastuun piiriin. Tämä tarkoittaisi, että tekstiilialan yritykset olisivat vastuussa tekstiilien kierrätyksen järjestämisestä.

”Eteneminen yskinyt”

”EU on tekstiilien kierrätyssääntelyn edelläkävijä, mutta eteneminen on yskinyt pahasti. Sääntely on saatava kuntoon, ennen kuin voidaan odottaa merkittäviä kehitysaskeleita kierrätysasteessa”, Harlin sanoo.

Telavalue-hankkeessa tekstiilien kierrätyksen ratkaisuja arvioitiin toimenpiteen arvon ja laadun sekä prosessoinnin määrän, kustannusten ja ympäristövaikutusten näkökulmasta.

VTT:n johtavan tutkijan Pirjo Heikkilän mukaan kierrätys kannattaa aina toteuttaa pienimmän mahdollisen prosessoinnin periaatteella.

”Jos tekstiiliä ei voi enää korjata tai käyttää uudelleen, ensisijainen vaihtoehto on kuitumekaaninen kierrätys, jossa kerätty ja lajiteltu tekstiilijäte avataan karstaamalla kangas ja lankarakenne kuiduiksi, jotka voidaan käyttää uudestaan tekstiilin valmistukseen. Mitä kuluneempi tai heikkolaatuisempi jäte on kyseessä, sitä enemmän liikutaan kohti kemiallista kierrätystä, jossa kuidut puretaan ja uudelleenrakennetaan polymeeri- ja jopa monomeeritasoa myöten”, Heikkilä sanoo.

Alan teollisuutta takaisin Eurooppaan 

VTT:n Ali Harlinin mukaan kierrätyksen yleistyminen voisi tuoda tekstiilien tuotantoketjun osia takaisin Eurooppaan. Tällä hetkellä teknologiaa kehitetään vahvasti Pohjois- ja Länsi-Euroopassa, kun taas valmistusosaamista on etupäässä Itä- ja Etelä-Euroopassa. Toimiva eurooppalainen tekstiilien kierrätysekosysteemi vaatii eurooppalaista yhteistyötä.

”Yksittäiset maat ovat liian pieniä toimimaan yksin. Eurooppaan voisi nousta viidestä kymmeneen kemiallista kierrätyslaitosta. Yhden kemiallisen laitoksen syöttämiseen tekstiiliraaka-aineella tarvitaan puolestaan noin kymmenen kuitumekaanista laitosta”, Harlin laskee.

Puuvilla ja työvaatteet kiertävät jo, mutta huonolaatuinen ultrapikamuoti on suuri ongelma. Puuvillaa ja polyesteria osataan myös pian erotella toisistaan ja puhtaan polyesterin kierrätyksessä voitaisiin hyödyntää pet-pullojen kierrätyksessä käytettäviä kemiallisia menetelmiä. Soveltuvia käyttökohteita on kymmeniä.

”Käytetyistä tekstiileistä voidaan valmistaa paitsi uusia tekstiilejä, myös kuitukankaita, tuulimyllyn siipiä ja vaikkapa ajoneuvojen äänieristeitä. Kun tekstiilikuitua sekoitetaan betoniin, rakenne kevenee ja kestää paremmin tulipaloja. Asfaltin seassa tekstiilikuitu taas vähentää urien muodostumista tiehen”, Harlin kertoo.

Hintoja polkevan ultrapikamuodin suosio on suuri ongelma tekstiilien kierrätyksen kannalta. Heikkolaatuisia ja koostumukseltaan sekalaisia tekstiilejä on vaikeaa kierrättää kannattavasti. Työvaatesektorilla sen sijaan tilanne on jo erittäin hyvä.

VTT:n erikoistutkija Eetta Saarimäen mukaan kaikkia monimutkaisia tekstiilirakenteita ja sekoitemateriaaleja ei pysty enää kierrättämään uusiksi tekstiileiksi.

”Termomekaanisesti kierrättämällä näistä materiaaleista voidaan kuitenkin valmistaa komposiittituotteita, jolloin ne saavat vielä kertaalleen uuden elämän”, Saarimäki sanoo.

Telavalue-tutkimushankkeessa mukana olivat VTT, LAB-ammattikorkeakoulu ja Turun ammattikorkeakoulu, ja sitä rahoitti Business Finland yhdessä 17 yrityksen ja muun organisaation kanssa. Telavalue-hanke kuuluu Metsä Groupin ja Fortumin ExpandFibre-veturiekosysteemiin. Tekstiilien kierrätyksen tutkimustyö jatkuu EU-rahoitteisissa tExtended- ja PESCO-UP-hankkeissa, joissa eri kierrätysmenetelmien kustannuksille ja ympäristövaikutuksille lasketaan numeerisia arvoja.