Wärtsilän konsernijohtajan Håkan Agnevallin piti vierailuluennon Vaasan yliopistossa. Kuva: Vaasan yliopisto / Sami Pulkkinen
Wärtsilän Håkan Agnevall: Kukaan ei tiedä merenkulun tulevaisuuden polttoainetta
Vähähiiliseen energiajärjestelmään siirtymistä ei jarruta teknologian puute, vaan kyky toteuttaa ratkaisut taloudellisesti kannattavasti ja riittävän laajassa mittakaavassa.
15.04.2026
Teksti Esko Lukkari
Wärtsilän konsernijohtajan Håkan Agnevallin mukaan merenkulku tuottaa noin kaksi prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Ala kohtaa kiristyvää sääntelyä, pitkiä investointisyklejä ja epävarmuutta tulevaisuuden polttoaineista.
”Kukaan ei tiedä, mikä sen tulevaisuuden polttoaine tulee olemaan”, hän sanoo ja korostaa polttoainejoustavuuden merkitystä, kun alusten käyttöikä on 25–30 vuotta.
Agnevall käsitteli aihetta Strategic Leadership in the Energy Transition -aiheisella vierailuluennolla Vaasan yliopistossa 8.4.
Teknologia ei ole jarru
Agnevallin mukaan siirtymää vähähiiliseen energiajärjestelmään ei jarruta teknologian puute, vaan kyky toteuttaa ratkaisut taloudellisesti kannattavasti ja riittävän laajassa mittakaavassa.
”Teknologiat, joita tarvitsemme siirtymän toteuttamiseen, ovat jo olemassa. Mutta siirtymän täytyy olla sekä ympäristön kannalta kestävä että taloudellisesti kannattava. Muuten se ei tapahdu”, hän sanoo.
Jos Agnevallilta olisi viisi vuotta sitten kysytty, toimisiko yhtiö datakeskusten parissa, vastaus olisi hänen mukaansa todennäköisesti ollut ei. Nyt Wärtsilä toimittaa datakeskuksiin energiantuotantoratkaisuja, ja tästä on tullut yhtiölle merkittävä kasvun ajuri. Tämä kuvastaa Agnevallin mukaan sitä, miten uusi kysyntä muokkaa energiasiirtymää.
Agnevall on toiminut Wärtsilän konsernijohtajana vuodesta 2021. Ennen siirtymistään Wärtsilään hän toimi Volvo Buses -yhtiön toimitusjohtajana. Aiemmin hän on ollut johtotehtävissä ABB:llä ja Bombardierilla.
Energiasektorilla kokonaiskuva on hänen mukaansa monisyinen. Sähkön kysynnän odotetaan kolminkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä sähköistymisen, datakeskusten ja kasvavan jäähdytystarpeen seurauksena. Ilmastoinnin sähkönkulutuksen kasvu voi Agnevallin mukaan olla maailmanlaajuisesti vielä datakeskuksiakin suurempi ajuri.
Uusiutuvat energialähteet ovat tärkeitä kasvavan kysynnän kattamisessa, mutta niiden sääherkkyys tuo haasteita.
”Uusiutuvat energianlähteet ovat hieno asia, mutta ne ovat epävakaita. Aurinko ei aina paista eikä tuuli aina puhalla”, Agnevall toteaa.