Päämainos

Digiostaminen on koronan voittajia

Halu kokeilla ruoan verkkokauppaa on kasvanut pandemian aikana merkittävästi.

24.04.2020
Teksti Esko Lukkari

Digiostaminen on kasvussa ja viidennes kuluttajista aikoo lisätä verkko-ostoksiaan kriisin pitkittyessä. Myös vanhemmat ikäluokat ovat halukkaita kokeilemaan ja lisäämään verkko-ostamista. 

Akuutti koronakriisi on toisaalta vähentänyt radikaalisti myymälöissä asiointia, mikä näkyy erityisesti erikoiskauppojen myynnin romahtamisena.

Kaupassa asiointi on vähentynyt rajusti Kaupan liiton 20.4. valmistuneen kuluttajatutkimuksen mukaan. Liitto tiedotti asiasta samana päivänä.

Suomalaiset ovat ottaneet viranomaisten suositukset vakavasti ja 60 prosenttia kuluttajista on vähentänyt kaikenlaista kaupoissa asiointia. Varsinkin naiset ovat noudattaneet ohjeita tunnollisesti, sillä peräti kaksi kolmasosaa heistä on vähentänyt myymäläkäyntejään.

”Viruksen leviämisen kannalta asia on hyvä, mutta valitettavasti tämä näkyy myös erikoiskauppojen myynnissä. Juuri niissä asiointiaan alle viisikymppiset naiset ovat vähentäneet eniten”, Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja sanoo tiedotteessa. 

Yli 65-vuotiaat naiset ovat harventaneet eniten käyntikertojaan ruokakaupoissa, sillä erikoiskaupoissa he asioivat muutenkin harvemmin kuin nuoremmat.

Digiostaminen on kasvussa

Tutkimuksen mukaan verkko-ostajien määrän kasvu ei vielä ole ollut räjähdysmäistä, mikä johtuu siitä, että valtaosa alle viisikymppisistä kuluttajista on tottuneita digiostajia. Paljon verkosta ostavat 25–49-vuotiaat miehet ja lapsiperheet ovat lisänneet verkko-ostamista keskimääräistä enemmän.

Runsas viidennes kuluttajista aikoo lisätä verkko-ostoksia koronakriisin pitkittyessä. Erityisen paljon ne kasvavat alle 35-vuotiailla miehillä, joista lähes kolmasosa aikoo lisätä digiostamista. Milleniaalit eivät ole ainoa ryhmä, johon verkkokauppojen kannattaa keskittyä; 65–79-vuotiaista naisista viidesosa haluaa kokeilla ja lisätä verkko-ostamista.

”Toivottavasti kotimaisia verkkokauppoja on suunniteltu myös vanhempia asiakkaita ajatellen, sillä nykyinen kriisi voi ohjata aikaisempaa enemmän myös heitä verkko-ostajiksi. Tämä on iso mahdollisuus kotimaiselle kaupalle, sillä yli viisikymppiset naiset suosivat jo nyt kotimaista kauppaa”, Kurjenoja sanoo.

Alle viisikymppiset naiset aikovat kaikkein voimakkaimmin lisätä kotimaisen verkkokaupan käyttämistä koronakriisin jälkeen. Miehet ovat naisia hintavetoisempia, mutta heistäkin runsas viidennes aikoo jatkossa suosia kotimaista verkkokauppaa, kun naisista vastaava osuus on kolmannes.

Ruoan verkkokauppa kiinnostaa

Ruoan verkkokaupan käyttäjiä on eniten pääkaupunkiseudulla. Runsas viidesosa kuluttajista on nyt halukas kokeilemaan ja lisäämään ruoan verkko-ostamista, kun 55 prosentilla ei ole vastaavia aikeita. Erityisen paljon niitä halutaan lisätä Uudellamaalla. Varsinkin alle 35-vuotiaat asiakkaat ovat tähän valmiita.

Halu kokeilla ruoan verkkokauppaa näkyy Kaupan liiton jäsenkyselyssä. Siinä yli 70 prosenttia päivittäistavarakaupoista, joilla oli digitaalinen myyntikanava käytössään, kertoi verkko-ostosten kasvaneen.

”Vaikka koronakriisin jälkeen ruoan verkkokaupan käyttöasteet tulevatkin laskemaan, paluuta entiseen ei ole. Varsinkin suurimmilla paikkakunnilla ruoan verkko-ostaminen yleistyy pysyvästi”, Kurjenoja ennakoi.

Yritykset tarvitsevat tukea

Kuluttajatutkimuksessa lähes neljäsosa työllisistä kertoo, että heidät on koronakriisin vuoksi lomautettu tai irtisanottu tai työpaikalla on yt-neuvottelut käynnissä. Yli puolella epidemia ei vielä ole vaikuttanut työllisyyteen.

”Näin suuri lomautusten ja irtisanomisten määrä vaikuttaa väistämättä kuluttajien mielialoihin ja varautumissäästämiseen ja pahentamaan kriisiä. Siksikin yritysten tukemista on kohdennettava entistä vaikuttavammin”, Kaupan liiton toimitusjohtaja Mari Kiviniemi sanoo.

Kaupan liiton kaksi viikkoa sitten julkistamassa jäsenkyselyssä lähes kaksi kolmasosaa työnantajayrityksistä totesi, ettei hallituksen päättämistä tukitoimista ole ollut apua yritysten vaikeuksiin, joihin suurin syy on ollut kysynnän väheneminen.

JAA