Honkajoki vie eläinjätekierrätystä

Eläinrasvaa hyödynnetään biodieselin valmistuksessa ja kosmetiikka- ja saippuateollisuudessa.

23.10.2019
Teksti Esko Lukkari

Honkajoki vie maailmalle kehittämäänsä kiertotalouskonseptia. Siinä ympäristölle vaarallinen eläinperäinen jäte kierrätetään turvallisesti, muutetaan hyötytuotteiksi ja samalla ympäristökuorma pienenee.

Lihantuotanto kasvaa maailmalla vauhdilla, ja samaan aikaan kehittyvistä maista puuttuu ratkaisu eläinperäisen raaka-aineen prosessoinnille ja kierrätykselle.

Business Finland tiedotti asiasta 10.10.

Honkajoella, Pohjois-Satakunnassa, muuttuu vuosittain 190 000 tonnia eläinperäistä raaka-ainetta puhtaaksi rasvaksi ja prosessoiduksi eläinvalkuaiseksi. Honkajoki Oy:n kiertotalouskonsepti on kehittynyt teknologian avulla niin paljon, että nykyään kaikki eläimen ihmisravinnoksi kelpaamattomat osat voidaan kierrättää ja hyödyntää.

Biodieseliä ja kosmetiikkaa

"Eläinten rasvaa hyödynnetään Suomessa biodieselin valmistuksessa ja esimerkiksi kosmetiikka- ja saippuateollisuudessa. Valkuaisjauheesta taas tehdään proteiinivalmistetta, joka hyödynnetään lemmikkieläinten ruoassa", sanoo tiedotteessa Honkajoen liiketoiminnan kehitysjohtaja Reetta Nevala.

Suomessa Honkajoen markkinat ovat rajalliset, ja siksi yritys hakee kasvua ulkomailta Business Finlandin avulla. Maailmanlaajuisesti lihantuotanto on yli kolminkertaistunut viimeisen 40 vuoden aikana. Viimeisen kymmenen vuoden aikana lihantuotanto on kasvanut jopa 20 prosenttia.

"Suuri osa kasvusta tapahtuu kehittyvissä maissa, joissa ei vielä ole toimivaa järjestelmää eläinjätteen käsittelylle. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja Kaakkois-Aasiassa tarve lihatuotteille lähes tuplaantuu vuoteen 2050 mennessä, mikä tarkoittaa myös eläinjätteen käsittelyn kasvua", Nevala sanoo.

Aasia ja Lähi-itä vetävät

Honkajoki aloitti vuonna 2016 Business Finlandin ja ulkoministeriön yhteisessä BEAM-hankkeessa markkinakartoituksen Intiasta, jossa eläinjäte jää usein teurastamojen vaivaksi ja päätyy joko kaatopaikalle, poltettavaksi tai köyhien ruuaksi.

"Intiassa yhteistyön esteeksi nousi se, että paikalliset eivät ymmärtäneet eläinjätteen kierrätyksen hyötyjä. Myös uskonnollinen käsitys eläimistä vaikeutti työtä. Lopulta emme pystyttänyt Intiaan pilottilaitosta, mutta markkinoilta saatu tieto auttoi eteenpäin kehitystyössä", Nevala sanoo.

Honkajoki teki kartoituksia myös Lähi-Itään, Kiinaan ja Afrikkaan, missä vastaanotto on ollut avoimempaa. Afrikassa BEAMin avulla luotiin kontakteja ja verkostoja, Lähi-idässä ja Aasiassa on päästy jo yhteistyöneuvotteluihin asti.

Markkinaselvitysten ja kartoitusten lisäksi kahden vuoden mittaisessa BEAM-hankkeessa Honkajoki konseptoi tuotteensa kehittyville markkinoille. BEAMin noin 600 000 euron tuki on ollut Honkajoelle iso sysäys eteenpäin vientityössä.

"Tuen avulla olemme vieneet hanketta eteenpäin määrätietoisesti ja nopeasti. Saimme kahden vuoden aikana kattavan näkemyksen markkinatilanteesta maailmanlaajuisesti, ja tuki auttoi palkkaamaan lisää työntekijöitä esimerkiksi kehitys- ja suunnittelupuolelle. Kartoitimme myös viennin rahoitusvaihtoehtoja ja malleja, joilla on merkittävä rooli vientikaupan onnistumisessa", Nevala sanoo.

BEAM-hankkeen jälkeen Honkajoen on ollut helppo jatkaa vientityötä eteenpäin. Potentiaalisimmalta kohdemaalta vaikuttaa tällä hetkellä muun muassa Kiina, jossa Honkajoen selvitysten mukaan eläinperäistä lihatuotannon teurasjätettä tulee noin 87 miljoonaa tonnia vuodessa.

"Kehittämällämme käsittelylaitoksella voidaan jalostaa 320 000 tonnia eläinperäistä jätettä vuodessa. Arvioiden mukaan Kiinassa tarve olisi reilulle 270 laitokselle, eli markkinaa on reilusti", Nevala sanoo.

JAA