Päämainos
Yuan Virtanen on toiminut projektitutkijana Hankenilla vuodesta 2021, innovatiivisessa ja kestävässä viimeisen mailin logistiikkaprojektissa ( i-Smile).
Toimitusketjut 22.06. 05:58

Yuan Virtanen on toiminut projektitutkijana Hankenilla vuodesta 2021, innovatiivisessa ja kestävässä viimeisen mailin logistiikkaprojektissa ( i-Smile).

Kiina muuttuu maailmantehtaasta maailmansijoittajaksi

Kun Kiinan vetovoima alkoi hiipua, ulkomaiset yritykset lähtivät etsimään uusia valmistusmaita. Mutta niin teki Kiinakin ja suuntasi kohti Eurooppaa ja Yhdysvaltoja. Samalla muuttuivat globaalien toimitusketjut kaikissa maanosissa.

22.06.2021
Teksti Helena Raunio

Globalisaation ansiosta yritykset ovat voineet hankkia ja valmistaa tuotteita edullisesti monista maista, kuten Kiinasta. Mutta Kiinassakin kustannukset ovat kasvaneet nopeasti, minkä seurauksena kansainväliset ostajat harkitsevat myös uusia hankinta- ja valmistuspaikkoja. Näitä on sekä Kaakkois-Aasiassa että Itä-Euroopassa.

Osa yrityksistä on palauttanut valmistuksen takaisin omaan kotimaahansa tai sen läheisyyteen. Tätä kutsutaan englanniksi termillä ”backshoring”.

”Erityisesti pandemia lisää poliittisia paineita laajentaa teollisuuspohjaa kehittyneissä talouksissa”, sanoo Hankenilla projektitutkijana työskentelevä Yuan Virtanen. Hän väitteli viime vuonna Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa aiheesta, joka käsitteli valmistuksen sijoittumista ja välittäjänä toimivien yritysten päätöksentekoa kaukaisissa maissa (Intermediation and manufacturing location decisions: achieving advantages from distant countries).

Arvoketjut haavoittuvaisempia

Viimeisten kymmenen vuoden aikana ovat logistiikan ja toimitusketjujen trendit vaihtuneet, kun tuotteiden ja tekniikoiden elinkaaret ovat lyhentyneet.

”Nykyajan maailmanlaajuiset arvoketjut muuttuvat, ovat yhä monimutkaisempia ja haavoittuvampia pandemian kaltaisille riskeille ja häiriöille. Tämä lisää myös niiden hallinnointi- ja koordinointikustannuksia.”

Virtasen mukaan covid-19 on osoittanut, että jos yksi monikansallisessa toimitusketjussa oleva kansakunta on kriisissä, koko toimitusketju voi jopa romahtaa.

”Yritysten onkin monipuolistettava toimituspohjaansa ‒ enemmän toimittajia ja useammista paikoista ‒ sen sijaan, että kotiutettaisiin kaikki toiminnot.”

Hankintakanavat uudistuvat

Kiina on ollut pitkään suosittu hankintakohde globaaleille ostajille ja toimitusketjuille. Varsinkin 2000-luvulta lähtien maa saavutti mainetta "maailmantehtaana". Käsite syntyi monen asian yhdistymisestä: tuotteiden edullisesta hinnasta ja laadusta sekä suurista tuotantomääristä, samoin kuin pääsystä tärkeimpiin logistisiin solmukohtiin.

Kiinan liiketoimintaympäristö on kuitenkin vaiheittain muuttunut ‒ ja rajustikin.

”Vuosikymmen sitten yritykset alkoivat arvioida uudelleen hankintakanaviaan, jolloin osa päätti siirtää tuotantonsa joko takaisin kotimaahansa tai sen läheisyyteen kuten itäiseen Eurooppaan”, kertoo Virtanen.

Samalla pystyttiin lyhentämään kuljetusmatkoja ja toimitusaikoja.

Mutta myös kiinalaiset yritykset muuttivat toimintaansa ja alkoivat investoida rajojen ulkopuolelle. Ne rakentavat tehtaita korkean kustannustason maissa niin Euroopassa, Pohjois-Amerikassa kuin Australiassakin.

”Taustalla on Kiinan kansallinen tavoite kehittää maan valmistusta innovaatiolähtöiseksi aiemman kustannuspainotteisuuden sijaan.”

Made In EU vahvistuu

Monet kiinalaisyritykset perustavat tehtaita kehittyneisiin talouksiin hyötymään "alkuperämaan" brändivaikutuksesta ja etsimään innovaatioiden tuomia mahdollisuuksia.

Virtanen halusi selvittää väitöskirjassaan näiden liikkeiden takana piilevien ilmiöiden syitä.

”Kiina on muuttumassa maailmantehtaasta maailmansijoittajaksi", kuvaa Virtanen tilannetta.

Valmistuksen avulla yritykset pääsevät lähemmäksi kehittyneiden maiden asiakkaita vähentäen samalla omia kuljetuskustannuksiaan ja toimitusaikaa.

"Made in China" on perinteisesti liitetty huonoon laatuun, mutta uskon, että tämä muuttuu tulevaisuudessa.”

Koska kiinalaisyritykset ovat eurooppalaisiin verrattuna kustannustietoisempia, ne ovat huomanneet, että Made in EU -brändin imagon saa itäisessä Euroopassa edullisemmin kuin läntisessä Euroopassa.

Samalla Kiina kuitenkin menettää oman maansa kustannusetuja.

Jotkut kiinalaisyritykset siirtävät tuotantoa rajojen ulkopuolelle myös siksi, että ne haluavat palvella uusissa kotimaissa asuvia kiinalaisia kuluttajia.

”Valmistamalla kehittyneissä maissa tuotteitaan saavat kiinalaisyritykset "Made in France" tai "Made in Australia" -brändikuvan. Kiinalaiset kuluttajat arvostavat näitä brändejä, koska ne liitetään korkealaatuisiin raaka-aineisiin ja tuotantoon.”

Paluumuuttajalla on riskinsä

Virtanen tutki myös yritysten erilaisia valmistusstrategioita sekä yritysten päätöksiä siirtyä nousevista talouksista kehittyneisiin talouksiin.

Samalla hän vertaili muualle siirtyvien kiinalaisvalmistajien kilpailukykykyyn liittyviä prioriteetteja ja länsimaisten yritysten painotuksia. Tulokset osoittivat sekä yhtäläisyyksiä että eroja.

”Ulkomaille investoivilla kiinalaisyrityksillä sekä Kiinasta pois lähtevillä paluumuuttajilla on samankaltaisia motiiveja investoinneissa, kuten alkuperämaan vaikutuksen ja innovaatiomahdollisuuksien hyödyntäminen.”

Kiinasta paluumuuttajaksi lähtevän länsimaalaisen yrityksen kannattaa harkita kuitenkin tarkkaan muutokseen liittyvät edut ja riskit.

Jos asiakaskunta on Euroopassa tai Yhdysvalloissa, yritys pystyy toki muutoksella alentamaan kuljetuskustannuksia ja lyhentämään toimitusaikaa.

”On kuitenkin monia asioita, joista yritysten on oltava tietoisia harkitessaan takaisin siirtoa. Oleellinen kysymys on, onko kotimaassa tuotantoon liittyvää osaamista sekä riittävästi työvoimaa”, kysyy Virtanen. Selvitettäviä kysymyksiä ovat esimerkiksi siirrosta aiheutuvat ympäristövaikutukset.

Kattavaan analyysiin

Kiinalaisyrityksiä pitää liikkeessä myös poliittinen varautuminen: ”Kun tehtaat sijaitsevat kehittyneissä maissa, on yrityksillä mahdollisuus kiertää monimutkaisia ja kalliita tullimuodollisuuksia. Osa tulleista voi estää Kiinassa valmistettujen tuotteiden viennin kokonaan.”

Virtanen lisää, että hyvät tuotantopäätökset perustuvat kilpailukyvyn priorisointiin, valmistusstrategioihin ja tietoon siitä, mitä eri tuotantomaat voivat niille tarjota.

”Maailmanlaajuiset hankintakäytänteet perustuvatkin kattavaan analyysiin yritysten tarpeista, resursseista ja ymmärryksestä siitä, mitä kannattaa tehdä omassa talossa ja mitä tulisi ulkoistaa muille, kuten välittäjälle.”

Aineistoa Euroopasta ja Yhdysvalloista

Virtasen väitöskirjan aineisto on kerätty haastattelemalla suomalaisia, ruotsalaisia ja kiinalaisia yrityksiä, jotka toimivat erilaisina agentteina, välittäjinä ja maahantuojina toimitusketjuissa. Lisäksi väitöskirjaa varten on tutkittu tietokantoja ja kirjallisuutta.

Mukana tarkastelussa on 155 greenfield-investointipäätöstä, joita kiinalaisyritykset ovat tehneet Euroopan ja Yhdysvaltojen suuntaan.

Kiinasta takaisin kotimaahansa tai toiseen kehittyneeseen talouteen suuntautuneita paluupäätöksiä oli tutkimuksessa 308.  Tästä otoksesta eurooppalaisyritysten osuus oli 40 ja amerikkalaisten 60 prosenttia.

Logistiikan alaan kuuluva väitöskirja Intermediation and manufacturing location decisions: achieving advantages from distant countries (Välitys- ja valmistuspaikkapäätökset: etujen saavuttaminen kaukaisista maista) tarkastettiin Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa 6.11.2020. Vastaväittäjinä toimivat professorit Guido Nassimbeni Udinen yliopistosta, Chris Ellegaard Aarhusin yliopistosta, Kustoksena toimi professori  Markku Kuula, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta. Väitöskirjan sähköinen versio on luettevissa Aallon sivuilla.

JAA