Päämainos
Kilpilahden hukkalämmön selvitys loppuvuodesta
Toimitusketjut 25.06. 09:33

Kilpilahden hukkalämmön selvitys loppuvuodesta

Lämmöntoimitukset Porvoon tehtailta Helsinkiin voisivat alkaa aikaisintaan 2025.

25.06.2019
Teksti Esko Lukkari

Tämän vuoden lopulla selviää olisiko Nesteen Kilpilahden ja Borealis Polymersin tuotantolaitoksilla syntyvästä hukkalämmöstä ratkaisuksi Helsingin tulevaisuuden lämmitysongelmiin. 

Helsinki ja pääkaupunki luopuu kivihiilivoimaloistaan ja tarvitsee siksi paljon uutta lämmityskapasiteettia. Siksi Kilpilahti kiinnostaa.

Porvoon isojen tehtaiden suurta hukkalämpökuormaa ei tähän mennessä ole pystytty jalostamaan hyötykäyttöön. Nesteen, Borealiksen, Fortumin ja muiden pääkaupunkiseudun energiayhtiöiden teettämän esiselvityksen perusteella hukkalämmön hyödyntäminen kaukolämmön tuotannossa on teknisesti toteutettavissa.

Fortum tiedotti asiasta 18.6.

Kilpilahden hukkalämpö voisi kattaa noin neljänneksen pääkaupunkiseudun kaukolämmön tarpeesta, minkä lisäksi lämpöä voidaan joissakin selvitetyissä vaihtoehdoissa hyödyntää myös Sipoossa ja Keravalla. Hukkalämpöä olisi saatavissa enemmänkin, mutta sen käyttöä rajoittavaksi tekijäksi muodostuu lämmön tarpeen voimakas painottuminen talvikauteen.

"Espoossa hyödynnämme jo tällä hetkellä hukkalämpöjä puhdistetuista jätevesistä ja datakeskuksista. Etsimme lisää tällaisia polttovapaita lämmöntuotantomuotoja erityisesti datakeskusten hukkalämmöistä. Kilpilahden selvitys tarjoaa näkökulmia suunnitelmiimme kaukolämmön muuttamiseksi hiilineutraaliksi seuraavan kymmenen vuoden aikana”, Fortumin Suomen kaukolämpöliiketoiminnan johtaja Timo Piispa sanoo tiedotteessa.

Kolme eri vaihtoehtoa

Esiselvityksessä tutkittiin kolmea vaihtoehtoa. Ensimmäinen oli kaukolämmön tuotanto Kilpilahdessa hukkalämmöstä lämpöpumpuilla ja lämmönsiirto pääkaupunkiseudulle kaukolämpöputkella. 

Toinen oli matalalämpötilaisen hukkalämmön siirtäminen Kilpilahdesta pääkaupunkiseudulle merivesitunnelissa ja kaukolämmön tuottaminen pääkaupunkiseudulla lämpöpumpuilla. 

Kolmas oli kaukolämmön tuotanto Kilpilahdessa lämpöpumpuilla ja lämmönsiirto pääkaupunkiseudulle tunnelissa sijaitsevalla kaukolämpöputkella, mikä mahdollistaisi tunnelin käytön myös muihin tarkoituksiin.

Esiselvitys osoitti, että lämmöntuotannon kustannuksiin ja hankkeen kannattavuuteen vaikuttaa merkittävästi tarvittavien investointien mittava kokoluokka, lämpöpumppujen käyttämän sähkön hinta ja sähköveron suuruus. 

Kaukolämpöjärjestelmään kytketyt hukkalämpöä hyödyntävät lämpöpumput ovat nyt korkeimmassa sähköveroluokassa, mikä nostaa hukkalämmöllä tuotetun kaukolämmön hintaa. Hanke olisi toteutuessaan rakennustöiltään laaja ja lämmöntoimitukset voisivat alkaa aikaisintaan 2025 esiselvityksen arvion mukaan.

Seuraavaksi osapuolet arvioivat edellytyksiä jatkaa hanketta seuraavaan selvitysvaiheeseen. Päätökset hankkeen jatkosta tehdään vuoden 2019 loppuun mennessä.

Esiselvityksen rahoittivat Neste Oyj, Borealis Polymers Oy, Fortum Power and Heat Oy, Helen Oy, Vantaan Energia Oy, Porvoon Energia Oy - Borgå Energi Ab ja Keravan Energia Oy. Esiselvityksen toteuttivat Neste Engineering Solutions Oy yhteistyössä Gaia Consulting Oy:n kanssa.

JAA