Päämainos
Raaka-ainepulasta kärsii erityisesti teknologia- ja rakennusteollisuus.
Toimitusketjut 25.10. 09:14

Raaka-ainepulasta kärsii erityisesti teknologia- ja rakennusteollisuus.

Materiaalipula ravistelee toimitusketjuja

Tarjonnan pullonkaulat hidastavat yritysten tuotantoa ja kohottavat raaka-aineiden hintoja.

25.10.2021
Teksti Ilmari Tuomivaara kuvat Adobe Stock

Maailmantalous on toipunut vauhdilla koronapandemian aiheuttamasta äkkipysähdyksestä, mutta monien toimialojen kasvua uhkaa jo toisenlainen kriisi. Raaka-ainepula näyttäytyy hyvin konkreettisena useilla sellaisillakin toimialoilla, joita materiaalien saatavuushäiriöt ovat vain harvoin aiemmin koskettaneet.

Miksi niin monista erilaisista materiaaleista on juuri nyt pula ja miksi näin laajalti?

”Keskeisenä draiverina raaka-ainepulassa on globaali talouskasvu. Koronapandemialla on selvä vaikutuksensa, mutta se on toiminut pikemminkin häiriön kiihdyttäjänä kuin juurisyynä”, sanoo toimitusketjujen asiantuntija, dosentti Ilkka Sillanpää.

Pandemian alkutaipaleella moni ekonomisti povasi synkkiä ja pitkäkestoisia pilviä maailmantalouden ylle. Tuotantoa ja tehtaita ajettiin varotoimenpiteinä alas, mutta isossa kuvassa häiriö ei osoittautunutkaan niin pitkäkestoiseksi kuin pelättiin.

"Globaali talouskasvu, kuluttajien kysynnän pysyminen korkealla tasolla sekä talouden rattaita kiihdyttäneet valtioiden elvytystoimet ovat johtaneet siihen, että raaka-aineiden kysyntä on ylittänyt selvästi tarjonnan. Monien asioiden saatavuudessa – oli kyse sitten komponenteista, teräksestä tai muista teollisuuden materiaaleista – niin isot kuin pienetkin yritykset ovat yhtä lailla vaikeuksissa", sanoo Sillanpää.

Kysynnän kasvu on heijastunut selvästi materiaalien hintoihin. Erilaisten teollisuusraaka-aineiden, kuten raakaöljyn, muovien tai kemikaalien, hinnat ovat nousseet ennätyskorkealle. Raaka-aineiden hintojen noususta on alkanut näkyä heijastuksia jo myös kulutustavaroissa.

Teräksessa hintakupla

Koronapandemian yksi merkittävimmistä hintaraketeista on ollut teräs. Maaliskuusta 2020 lähtien teräksen hinta on noussut reilusti yli 200 prosenttia. Kuumavalssatun teräskelan vertailuhinta on hätyytellyt viime kuukaudet jopa 2 000 dollarin rajapyykkiä. Ennen pandemiaa teräskela vaihtoi vaihtoi omistajaansa 500-800 dollarin hinnalla.

Teräksen hintarallissa osuutensa on ollut niin talouskasvulla kuin pandemialla. Globaalissa mittakaavassa Kiina on teräsmarkkinoilla kuskin paikalla sekä tuotannon että kulutuksen osalta. Läpi 2000-luvun jatkuneen kaupungistumisen ja rakentamisbuumin takia Kiinassa on jo pitkään satsattu oman tuotantokapasiteetin kasvattamiseen.

Keväällä ja kesällä 2020 myös terästehtaissa ympäri maailman pelästyttiin povattua talouden taantumaa ja ajettiin tuotantovolyymeja alas. Kiinassa talous pomppasi koronashokin jälkeen kuitenkin nopeasti ylös. Pikaisen elpymisen ja pienentyneen teräksen tuotannon myötä yhtälö teräksen hintojen nousulle oli valmis.

Myös Euroopassa teräksen kysyntä on pysynyt talouden hyvän vireen myötä korkealla eikä eurooppalaisten terästehtaiden tuotanto riitä tyydyttämään paikallista kysyntää.

Nyt palkitaan pitkäjänteiset suhteet

Sillanpään mukaan raaka-ainepula on hyvä esimerkki toimitusketjujen johtamisen luonteesta: silloin kun kaikki menee hyvin, harva kiinnittää toimitusketjujen hallinnan ja johtamisen perään erityistä huomiota.

"Tällä hetkellä monissa yrityksissä pörssiyhtiöistä lähtien on ollut isoja haasteita toimitusketjuihin liittyen. Siksi aihe on noussut pinnalle myös johtoryhmien ja toimitusketjun hallinnan tehtäviä hoitavien ulkopuolellakin", Sillanpää sanoo ja jatkaa:

"Konepaja- ja teknologiateollisuus on juuri nyt hyvä esimerkki toimialoista, joissa hyötyvät ne yritykset, joilla on pitkäjänteisiä ja kestäviä yhteistyösuhteita toimittajiin."

Globaalista toimitusketjusta Lokaali

Onko yritysten alistuttava kohtaloonsa ja odotettava kiltisti kunnes kysyntä ja tarjonta palaavat normaaleihin uomiinsa?

Kyllä ja ei, muotoilee Sillanpää. Kyllä siinä mielessä, että teräskuplan kaltaisessa globaalissa markkinahäiriössä yrityksen on haastava tehdä äkillisiä korjaustoimenpiteitä. Passiivisena ei tarvitse kuitenkaan seurata tilanteen etenemistä, vaan oman toimitusketjun rakenteen voi ottaa tarkasteluun.

"Esimerkiksi materiaalien saatavuuteen liittyy usein se, että pitkät globaalit toimitusketjut ovat alttiimpia häiriöille kuin lähialueille muodostuvat toimitusketjut. Tämä on nyt pandemian yhteydessä konkretisoitunut, kun tehtaita on mennyt kiinni eikä rahtikaan ole toiminut normaalisti", Sillanpää kuvailee.

Sillanpää tarjoaa yrityksille vastaukseksi kysymystä, voisiko nyt olla se hetki, jolloin yhä useammassa yrityksessä nousee tarkempaan pohdintaan lähialueille rakentuvat toimitusketjut.

"Näkymä toimittajan toimittajan toimittajaan on parempi, kun toimitusketju on rakentunut lähialueille",
Sillanpää pohtii.

Lokaali toimitusketju ei ole immuuni globaalille raaka-ainepulalle, mutta toimitusketjujen johtamiseen se tarjoaa paremmat lähtökohdat. Saatavuuden lisäksi Sillanpää nostaa lokaalien toimitusketjujen puolestapuhujaksi toisen megatrendin, vastuullisuuden.

"Ympäristö-, talous- tai sosiaalisen vastuun seuranta ja auditointi on helpompaa, jos toimitusketju on läpinäkyvä alusta loppuun", Sillanpää sanoo.

Toimitusketjun hallinnan rooli tulee korostumaan jatkossakin

Toimitusketjut ja niiden hallinta ovat nyt tapetilla raaka-ainepulan vuoksi. Sillanpää uskoo, että toimitusketjun hallinnan merkitys tulevaisuudessa vain korostuu.

”Yleistyvä trendi on, että yritykset yhä voimakkaammin keskittyvät ydinosaamiseensa. Se tarkoittaa väistämättä sitä, että silloin tarvitaan muita yrityksiä tekemään niitä osa-alueita, jotka eivät ole oman yrityksen corea”, Sillanpää sanoo.

"Ja se taas tarkoittaa, että toimitusketjujen hallinnan on oltava korkealla yrityksen prioriteeteissa."

Lue myös: Sirupula piinaa autoteollisuutta

AVAINSANAT

materiaalipula

JAA