Päämainos

Sotkamon hopeakaivos käynnistyi

Kaivokselta lähtee 150 rekkalastia hopeaa ja sinkkiä vuodessa sulattoihin Kokkolaan ja Ruotsiin.

02.04.2019
Teksti Esko Lukkari

Suomen ensimmäisen varsinaisen hopeakaivoksen tuotanto on nyt käynnissä Sotkamossa. Sen avajaisia vietettiin 27.3.

Täydessä tuotannossa kaivos tuottaa hopeaa 45 000 kg vuodessa ja se kolminkertaistaa Suomen hopeatuotannon. Kaivos tuottaa myös lyijyä, sinkkiä ja kultaa. Hopean osuus tuotannon arvosta on 60–70 ja kullan parikymmentä prosenttia.

Kaivokselta lähtee keskimäärin 150 rekkalastia hopeaa vuodessa sulattoihin Ruotsiin ja Kokkolaan.

Suomessa toimivat metallinsulatuslaitokset, sulatot, tuottavat hopeaa noin 85 000 kiloa vuodessa, koska sulattoihin tuodaan kaivostuotteita ympäri maailmaa.

Sotkamon hopeakaivoksen tuotantoajaksi on arvioitu 6–7 vuotta nykyisillä malmivaroilla. Niitä on inventoitu maanpinnasta 450 metrin syvyyteen.

Ylen 27.3.verkkosivuilleen haastattelema kaivoksen johtaja Arto Suokas uskoo, että ensimmäiset seitsemän vuotta ovat vasta alku kaivoksen tulevaisuudelle.

Uusi malmio etsinnässä

”Esiintymä jatkuu syvyyssuunnassa jopa puolitoista kilometriä. Meillä on valtauksia ja varauksia myös Taivaljärven viherkivivyöhykkeellä, eli peruskalliosta löytyy sinkkiä, kultaa ja hopeaa. Molemmat vaativat vielä lisää tutkimuksia, mutta uskomme, että niissä on potentiaalia”, Suokas sanoo.

Hopeakaivoksen suurin taloudellinen riski on Suokkaan mukaan hopean hinta. Nyt se on noin 15,50 Yhdysvaltain dollaria per unssi, mutta hopeakaivoksen tavoitehinta on 15–17 dollaria. ”Ainahan hinta saisi olla korkeampi, mutta myös tällä pärjätään”, hän sanoo.

Hopeaa käytetään muun muassa elektroniikassa, autoissa, aurinkopaneeleissa, lääketieteessä, koruissa ja sijoituskohteena.

”Hopealla on metalleista paras lämmön- ja sähkönjohde ja sitä käytetään yhä enemmän esimerkiksi aurinkokennoissa”, Suokas sanoo.

Hopea, lyijy ja sinkki ovat kaikki akkumetalleja, joiden kysynnän odotetaan lähivuosina lähtevän kasvuun sähköautojen yleistyessä.

Boliden jalostaa malmit

Suurin osa kaivoksen hopeasta kuljetetaan noin 700 kilometrin päähän Bolidenin Rönnskärin sulatolle Ruotsiin. Toinen tuote on sinkkirikaste, jota viedään maakuljetuksina Bolidenin Kokkolan jalostamoon.

Kaivos työllistää 70–80 ihmistä ja itse kaivoksen palveluksessa on nelisenkymmentä työntekijää. Louhinnasta, kiven kuljetuksesta ja malmin esimurskauksesta vastaa urakoitsija, ja laboratoriossakin on palveluntarjoaja.

Kaivos on kiinnostanut työhakijoita ja kaivoksen omat työntekijät on jo värvätty.

”Meillä oli sama ongelma kuin kaikilla Suomen kaivoksilla ja teollisuudessa yleensä, eli sähköautomaatio-osaajista oli pulaa. Heidän värväämisensä oli vaikeinta, Suokas kertoo ylen verkkojutussa.

AVAINSANAT

hopeakaivos

JAA