”Kilpailutamme kansainvälisesti ja ostamme sieltä, mistä saamme parhaan laadun ja hinnan. Meidän pitää aina miettiä, miten kalusto kestää pölyä ja kosteutta ja toimivatko varusteet kenttäolosuhteissa”, sanoo SPR:n logistiikkapäällikkö Ari Mäntyvaara.
Toimitusketjut 27.09. 07:00

”Kilpailutamme kansainvälisesti ja ostamme sieltä, mistä saamme parhaan laadun ja hinnan. Meidän pitää aina miettiä, miten kalusto kestää pölyä ja kosteutta ja toimivatko varusteet kenttäolosuhteissa”, sanoo SPR:n logistiikkapäällikkö Ari Mäntyvaara.

SPR menee sinne, missä hätä on suurin

Vain kaksi vuorokautta maanjäristyksestä, ja kenttäsairaala lähtee Tampereelta toiselle puolelle maapalloa auttamaan katastrofin uhreja. Välittömästi hälytyksen saatuaan logistiikan huippuammattilaiset ryhtyvät rakentamaan tehokasta ketjua.

27.09.2019
Teksti Paula Launonen kuvat Punainen Risti

Kun Tampereen länsipuolelle Kalkun Mustavuoren uumeniin 1940-luvulla louhittiin patruunatehdas sotaa käyvän Suomen tarpeisiin, rakentajat tuskin arvasivat, että muutaman vuoden kuluttua tilasta tulisi kansainvälisen katastrofiavun tukikohta. 

Vuonna 1953 patruunatehtaan kiinteistö siirtyi Suomen Punaisen Ristin (SPR) omistukseen. Syksyllä 2019 logistiikkapäällikkö Ari Mäntyvaara lupaa toimittaa kenttäsairaalan mihin tahansa maailman kolkkaan 48 tunnin sisällä pyynnöstä.

”Pyyntö tulee kansainväliseltä Punaiselta Ristiltä, joka on apua tarvitsevan maan Punaisen Ristin tai Punaisen Puolikuun kanssa arvioinut tilanteen. Tehokkuutemme taustalla onkin nimenomaan kaikkialle ulottuva verkosto”, Mäntyvaara toteaa.

Erityisosaamista poikkeusoloihin

Tuoreena esimerkkinä Mäntyvaara kertoo Mosambikin hirmumyrskyä seuranneesta operaatiosta  maaliskuussa 2019. Trooppinen sykloni iski puolen miljoonan asukkaan Beiraan ja tuhosi kaupungin käytännössä kokonaan.

”Meiltä pyydettiin kenttäsairaala ja telekommunikaatiotiimi. Kanadan Punainen Risti osallistui kanssamme sairaalan toimittamiseen, ja datayhteyksien rakentamisessa meitä auttoi USA:n Punainen Risti.” 

Mäntyvaara korostaa, että nopean reagointikyvyn ohella katastrofiavun toteuttamisessa tarvitaan järjestelmällisyyttä, yhteistyökykyä ja ammattitaitoa. 

Ei riitä, että Kalkun luolastossa on valmiina tuhansista komponenteista koostuva kenttäsairaala odottamassa lähtökomentoa. Sen jälkeen kun kokonaisuus on onnistuttu kuljettamaan perille, teltat on pystytettävä, laitteet asennettava, ja eri tavoin kärsineitä ihmisiä on pystyttävä auttamaan tehokkaasti olosuhteissa, joissa on turha murehtia puhtaan veden, sujuvan liikenteen, luotettavan sähkönjakelun tai ketterien mobiiliyhteyksien puutetta.

Jatkuvaa harjoittelua kotimaassa

”Järjestämme jatkuvasti koulutusta Suomesta katastrofialueille matkustaville avustustyöntekijöillemme. Jos olet röntgenhoitaja yliopistollisessa sairaalassa täällä, et välttämättä osaa ilman koulutusta käyttää kenttäolosuhteisiin suunniteltua kuvantamislaitetta”, Mäntyvaara havainnollistaa.

Keskeinen osa koulutusta on kenttäsairaalan pystyttämisen ja kaluston käytön harjoittelu. Avustuskohteessa pystyttämistä johtaa kokonaisuuteen perehtynyt teknikko, mutta käytännön operointiin osallistuu koko avustustiimi lääkäreitä ja hoitajia myöten. 

Mäntyvaaran mukaan ensimmäisinä matkaan lähetetään kokeneimmat avustustyöntekijät, jotta toiminta saadaan käyntiin mahdollisimman sujuvasti. 

Inhimillisen hädän monet kasvot

Kalkun logistiikkakeskuksessa työskentelee 17 SPR:n vakituista työntekijää. Heidän tehtävänään on huolehtia siitä, että varastosta löytyy aina varustus ison kenttäsairaalan, terveysklinikan, logistiikkatiimin, jakelutiimin ja viestiyhteyksien rakentamiseksi. 

Hankintojen ohella he toimivat myös avustustyöntekijöiden kouluttajina. Haasteellisessa työssä on ymmärrettävä inhimillisen hädän monimuotoisuus. Esimerkiksi ebolan tai koleran epidemia-alueilla tarvitaan erilaista varustelua kuin sotaa paenneiden tai maanjäristyksen raunioista pelastettujen leireillä. 

”Siinä missä epidemia-alueilla tarvitaan suuria määriä nesteytysvalmiuksia, on painopiste konfliktialueilla sotakirurgiassa”, Mäntyvaara kiteyttää.

”Lääkinnällisiä yksiköitä voidaan modifioida nopeasti lähetyshetkellä, jotta ne vastaavat olosuhteiden tarpeisiin.”

Kun pyyntö jostain päin maailmaa tulee, Kalkussa tehdään pitkää päivää, jotta kaikki tarpeellinen saadaan nopeasti liikkeelle. Akuuttien tilanteiden välillä 8–16 työaika riittää hankinnoista, koulutuksista ja varaston ylläpidosta huolehtimiseen.  

Maine suojaa rötöksiltä

Entä miten luottavaisesti Mäntyvaara suhtautuu satojen tuhansien eurojen hintaisien avustuslähetysten perillemenoon? Kuinka suuri riski on esimerkiksi kohdemaassa mahdollisesti yleinen korruptio tai sekasorron pyörteissä tavallinen ryöstely?

”Tärkein turvaverkkomme on oma kansainvälinen verkostomme. Kohdemaassa avustuslähetyksiä vastaanottavat joko paikalliset Punaisen Ristin tai Punaisen Puolikuun kollegamme. Heidän paikallistuntemuksensa ja kielitaitonsa ovat olennainen lenkki turvallisessa toimitusketjussa. Ja lähteehän meiltä aina myös suomalaisia avustustyöntekijöitä paikan päälle.”

”Tietysti myös tunnetun kansainvälisen avustusorganisaation maine toimii eduksemme– esimerkiksi meille palveluja myyvät kuljetusyrittäjät toimivat rehellisesti, jotta saavat jatkossakin tilauksia meiltä ja pääsevät samalla mukaan auttamisketjuun.”

JAA